Vapaata riistoa
Journalismin opiskelijan pitäisi saada työharjoittelustaan palkkaa. Alan ylikoulutuksen takia harjoittelijoita riittää ilmaistyövoimaksi moneen mediataloon.
 |
Journalistiliiton suositus työharjoittelun palkanmaksusta on yksiselitteinen: vähintään kolme neljäsosaa pitäisi olla palkallista ja palkan pitäisi olla 80 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta vähimmäispalkasta.
Yliopisto-opiskelijoiden suhteen suositusta yleensä noudatetaan, mutta ammattikorkeakouluissa käytännöt vaihtelevat. Esimerkiksi helsinkiläinen ammattikorkeakoulu Haaga-Helia suosittelee opiskelijoilleen, että nämä eivät suostuisi palkattomaan harjoitteluun. Mutta alalle koulutetaan liikaa väkeä, joten moni suostuu.
”Oppilaitosten seinillä on ilmoituksia, joissa haetaan harjoitteluun ilmaista työvoimaa. Emme tietenkään voi sanoa opiskelijoille, että älkää menkö harjoitteluun”, koulutusasiamies Jarmo Häkkinen Journalistiliitosta sanoo.
”Palkaton työharjoittelu alussa on hyväksyttävää, jos siihen sisältyy ohjausta. Olemme pyrkineet siihen, että ammattikorkeakoulut edellyttäisivät yhteistyökumppaneiltaan palkan maksua harjoittelusta. Moni siihen on suostunutkin.”
Sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kertoo, että lehti käyttää työharjoittelijoina myös työttömiä. Nämä saavat työmarkkinatukea, eikä lehti maksa heille mitään.
”Syksyisin tulee kevään ylioppilaita, jotka eivät ole saaneet journalistiikan opiskelupaikkaa Jyväskylän yliopistosta”, Pasanen sanoo.
Tällaisia harjoittelijoita on hänen mukaansa Keskisuomalaisessa vuosittain kolmesta kuuteen. Harjoittelu kestää kolmesta kuukaudesta puoleen vuotta, ja se on Pasasen mukaan ohjattua.
”He eivät vie kenenkään työpaikkaa”, Pasanen sanoo.
”Päinvastoin osa on päätynyt meille töihin. Yhdellä toimituksemme esimiehistäkin on tällainen tausta.”
Aamulehden toimituspäällikkö Kari Ikonen kertoo, että myös siellä harjoittelee paraikaa työmarkkinatukea saava nuori.
”Minulle soitettiin ja kysyttiin harjoittelupaikkaa. Sanoin, ettemme nyt mitenkään pysty ottamaan. Hän sanoi, että voi tulla ilmaiseksi.”
Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen pitää tällaisten harjoittelijoiden käyttöä kummallisena.
”Alan ylikoulutustilanteen tietäen luulisi, että harjoittelijoiksi otettaisiin alan opiskelijoita”, Savolainen sanoo.
Mutta se palkka. Alan opiskelijoille pitäisi harjoitteluajalta maksaa.
Journalistiliitto on pitkään yrittänyt vaikuttaa siihen, että journalistisen koulutuksen aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa vähennettäisiin.
Valtioneuvoston kolme vuotta sitten tekemän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakouluopetusta pyritään leikkaamaan 40 prosenttia eli noin 500 koulutuspaikkaa vuoteen 2012 mennessä.
”Se ei tule toteutumaan alkuunkaan”, Jarmo Häkkinen Journalistiliitosta sanoo.
”Olemme yrittäneet vaikuttaa asiaan seitsemän vuotta. Vaikutukset ovat olleet vähäisiä: vain muutamia kymmeniä paikkoja on vähennetty.”
Yliopisto-opiskelijoidenkin harjoittelussa on kummallisuuksia. Jyväskylän yliopiston erään kurssin suorittaminen edellyttää, että toimittajat harjoittelevat hetken aikaa Keskisuomalaisessa. Heidän on allekirjoitettava toistaiseksi voimassa oleva avustajasopimus, jonka mukaiset palkkiot ovat vain murto-osa Journalistiliiton suosituksista.
”Aina harjoittelijoille on jotain maksettu”, sanoo Keskisuomalaisen Pasanen.
”Jos juttu menee lehteen, siitä maksetaan.”
Moni opiskelija jatkaa lehden avustamista harjoittelun jälkeen. Useat Jyväskylän yliopiston opiskelijat kertovat Journalistille, että opiskelijatyövoima on Keskisuomalaiselle merkittävä resurssi.
Opiskelijat ovat jopa käyttäneet lehden työvälineitä juttuja tehdessään ja ilmestyneet aamupalavereihin toimeksiantoja odottamaan.
Eräs opintojensa keskivaiheessa oleva journalismin yliopisto-opiskelija kirjoitti avustajana Keskisuomalaiseen jutun, jonka tekemiseen kului kaksi ja puoli työpäivää. Hän matkusti omalla kustannuksellaan jutuntekoon toiselle paikkakunnalle.
Juttu ilmestyi neljän maakuntalehden pääjuttuna. Palkkioksi hän sai 185 euroa.
Journalistiliiton suositus kahden ja puolen päivän työstä yhdessä lehdessä julkaistavasta jutusta on 1 032 euroa. Jutun julkaisu muissa lehdissä korottaa palkkiota.
Miten Keskisuomalainen kehtaa maksaa näin kitsaasti?
”Jos maksaisimme [liiton suositusten mukaisia palkkioita], ostaisimme varmaan vähemmän”, varapäätoimittaja Pasanen sanoo.
”Yleensä ostamme sellaisia juttuja, jotka oma toimittajamme tekisi puolessa päivässä.”
 |
Myös Sanoma Magazinesissa on työmarkkinatuella olevia harjoittelijoita. Lisäksi eräässä sen lehdessä oli Journalistin saamien tietojen mukaan ammattikorkeakouluharjoittelija viisi kuukautta palkattomassa harjoittelussa.
Yhtiön sisältöjohtajana kesäkuussa aloittanut Riitta Pollari sanoo pitävänsä viiden kuukauden harjoittelua ilman palkkaa kohtuuttomana.
”Henkilöstölinjauksiemme mukaan opiskelijan harjoittelu voi olla palkatonta enintään kolme kuukautta. Sen jälkeen harjoittelijalla pitäisi olla sen verran valmiuksia journalistiseen työhön, että hänelle on maksettava harjoittelijapalkkaa”, Pollari sanoo.
Kyseistä viiden kuukauden harjoittelua oppilaitos oli Pollarin mukaan puoltanut.
”Voikin kysyä, onko järkevää sisällyttää opiskeluihin näinkin pitkiä harjoitteluja.”
Pollarin mukaan Sanoma Magazines on asiallinen työntantaja.
”Moni harjoittelijoista on saanut myöhemmin vakipaikan.”
Journalistiliiton mukaan etenkin tuotantoyhtiöt ja Ylen maakuntaradiot käyttävät harjoittelijoita ilmaisena työvoimana. Tarinatalon vastaava tuottaja Kari Tervo sanoo, ettei yhtiö käytä toimittajaharjoittelijoita lainkaan. Ammattikorkeakoulun kuvaajaopiskelijoita on sen sijaan harjoittelussa – palkatta.
Harjoittelijoiden väärinkäytössä yksi räikeimmistä tapauksista on liiton työehtoasiamiehen Valtteri Aaltosen mukaan TS-konsernissa radiotoimintaa harjoittava Zoom FM -radioasema. Se pyörii yksinomaan Turun diakonia-ammattikorkeakoulun harjoittelijavoimin.
TS-konsernin radiotoimintaa harjoittavan Turun Paikallisradion puhelinvaihteen hoitajan mukaan kanavalla ei ole vastaavaa toimittajaa. Sen asioita kommentoi myyntipäällikkö Kari Pohjonen, jonka mukaan harjoittelijat eivät tässäkään tapauksessa vie työpaikkoja ammattilaisilta.
”Zoom FM:ssä ei ole ollut eikä tule koskaan olemaan palkattuja toimittajia”, Pohjonen sanoo.
Mainoksia kanavalla kyllä esitetään, mutta kanava ei Pohjosen mukaan tuota
mitään.
”Tarjoamme opiskelijoille työharjoittelupaikan, jotta he voivat valmistua palkkaa saaviksi toimittajiksi.”
”Jos yhtään tuntee meidän historiaamme, niin [konserniin kuuluva paikallisradio] Auran Aallot on toiminut 25 vuoden ajan ja kouluttanut opiskelijoita, jotka työskentelevät nykyään merkittävissä tehtävissä radiossa ja tv:ssä.”
Nyt Auran Aallot ei ole Pohjosen mukaan voinut harjoittelijoita työllistää. Lokakuussa Auran Aallot irtisanoi kaikki toimittajansa.
”Emme voi tarjota kaupallisia asemia harjoittelualustaksi. Ne eivät ole mikään leikkikenttä.”
Turun diakonia-ammattikorkeakoulusta on palkaton toimittajaharjoittelija myös Voima-lehdessä, jolla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia maksaa harjoittelijalle.
”Pyrimme valitsemaan harjoittelijat siten, että harjoittelusta tulisi onnistunut: he saisivat tehdä normaalijuttuja, ja heidän työtään kommentoidaan”, Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö kertoo.
”On epätodennäköistä, että harjoittelija saisi työpaikan jatkossa Voimasta. Toisaalta myös avustajapalkkiomme ovat niin pienet, että pelkästään niillä ei pysty itseään elättämään.”
Jylhämö sanoo kannustavansa harjoittelijoita etsimään harjoittelupaikan yrityksestä, jossa olisi enemmän toivoa myös työpaikan tai parempien palkkioiden saamisesta.
”Me olemme harjoittelijalle enemmän se viimeinen vaihtoehto tai tietoinen riskivalinta.”
Siinä missä Journalistiliitto näkee harjoittelijoiden käytön polkuhintaan palkkauskustannuksen välttämisenä, monet mediatalot puhuvat pikemminkin hyväntekeväisyydestä: tulevat ammattilaiset saavat työpaikan oven raolleen.
Helsingin Sanomilla on kesäisin yksi harjoittelija Jyväskylän yliopistosta ja kaksi Tampereelta.
”Heille maksetaan harjoittelupalkkaa neljän kuukauden harjoittelujakson alusta lähtien”, kertoo lehden toimituspäällikkö Kimmo Pietinen.
Mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Pietinen unohtaa mainita Helsingin Sanomien kuvatoimituksen ammattikorkeakouluharjoittelijan Lahden muotoiluinstituutista. Tämä ei Journalistin tietojen mukaan saa korvausta penniäkään.
Paljonko harjoittelijalle pitää maksaa? Summat selviävät eurolleen osoitteesta www.journalistiliitto.fi
