Elävien tieteiden yksikkö

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen johtaja vuoden loppuun saakka.

Mitä yhteistä on toimittajien ja näyttelijöiden koulutuksella? Saa nähdä. Tampereella sitä ainakin kokeillaan.

Tampereen yliopisto on päättänyt panna koko organisaationsa uusiksi. Tiedekunnat ja laitokset poistetaan ja tilalle perustetaan vuoden alussa yhdeksän uutta yksikköä, schoolia.

Hallinnon mullistus on osa isompaa pakettia, jossa uudistetaan myös tutkintojen sisällöt sekä jatko- ja täydennyskoulutus. Uusi rehtoristo ilmeisesti ajatteli, että on helpompaa tehdä yksi iso remontti kuin monta pientä: pääsee yksillä kitinöillä.

Tiedotusoppi yhdistetään samaan yksikköön puheviestinnän, draaman tutkimuksen ja näyttelijäntyön kanssa. Näin syntyvä school on yliopiston pienin, mutta kuitenkin aika suuri: 13 professoria, 47 muuta opettajaa ja tutkijaa, yli 700 opiskelijaa ja noin yhdeksän miljoonan euron budjetti. Tällä haavaa nimi on media- ja viestintätieteiden yksikkö, mutta se voi vielä muuttua.

Uusi yksikkö perustuu tiedotusopin laitoksen kesällä tekemään ehdotukseen ja suunnitelmaan. Siksi päätöksestä on oltu iloisia laitoksella ja myös muissa mukaan tulevissa oppiaineissa. Pelkona oli vastentahtoinen yhdistäminen johonkin sekavaan suuryksikköön.

Kaikkia schooliin mukaan tulevia aineita yhdistää pyrkimys tutkia todellisuutta ja rakentaa siitä esityksiä. Kaikkien aineiden ammatit ovat julkisia ja niissä on tiedon ohella kyse myös konkreettisista taidoista.

Entä journalismin ja teatterin suhde? Kuten teatterityön professori Yrjö Juhani Renvall sanoo, teatteri on media. Tamperelaisittain se on yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkivä media. Journalismi puolestaan on sisimmältään tietoa ja keskustelua yhteiskunnasta. Yhteinen tavoite on kouluttaa Tampereen yliopiston (kerrankin viisaan) strategian mukaisesti maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Tiedotusopin laitos on tähän saakka sijainnut yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Kysytty on, katoaako tamperelaisen toimittajakoulutuksen yhteiskunnallinen perusviritys mediamuhennokseen.

Ei siis katoa. Erityinen suhde yhteiskuntatieteisiin säilyy ja sivuaineopiskelu pysyy vapaana. Tärkeätä yhteistä pintaa on myös informaatiotieteiden suuntaan, erityisesti interaktiivisen median tutkimukseen ja opetukseen. Yhteistyö säilyy myös johtamistieteisiin (yhteinen mediajohtamisen professuuri) ja kasvatustieteisiin (yhteinen mediakasvatuksen professuuri).

Uusi media- ja viestintätieteiden yksikkö luo ihan uuden ja kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuisen oppiaineiden yhdistelmän. Mielestäni journalismin opetus on juuri oikeassa paikassa, luovien ja inspiroivien alojen yhteydessä ja siellä missä viestintä ei ole bittejä, vaan kuvia, sanoja ja tarinoita.