Journalistiliitto uusii kasvojaan
Journalistiliiton luottamuselimiin marssii paljon uutta väkeä joulukuun alussa kokoontuvassa liittovaltuustossa. Samalla liitto ottaa käyttöön uuden hallintomallin: valtuustosta tulee järjestön ylin päättävä elin.
![]() |
Helsingin Katajanokalla 8.-10. joulukuuta pidettävään valtuuston kokoukseen osallistuu 72 valtuutettua Journalistiliiton jäsenyhdistyksistä. Heistä uusia on 44. Valtuustossa on ensimmäistä kertaa myös neljä opiskelijavaltuutettua koko nelivuotiskauden ajan.
Eniten uusiutuvat suurten yhdistysten valtuustoryhmät. Radio- ja televisiotoimittajien liiton (RTTL) 22-henkisessä ryhmässä on 13, Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton (SAL) 13-henkisessä ryhmässä 10 ja Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen (HSY) yhdeksänhenkisessä ryhmässä kahdeksan uutta valtuutettua.
Maakunnallisissa yhdistyksissä vaihto on vähäisempää. Ne ovat myös menettäneet valtuustopaikkoja, kun Espoon ylimääräisessä liittokokouksessa 2008 päätettiin lisätä yhdistysten välistä suhteellisuutta luottamushenkilöiden valinnassa.
Luopumalla liittokokouksista Journalistiliiton päätöksentekoon on haettu joustavuutta. Isojakin päätöksiä voidaan tehdä tarvittaessa nopeasti – tarvitsematta odottaa periaatelinjausten tekoa vuosien ajan. Valtuusto saadaan koolle tarvittaessa nopeasti. Ennen isoja linjauksia voitiin tehdä vain muutaman vuoden välein kokoontuneessa liittokokouksessa.
Joulukuinen valtuuston kokous Helsingissä aloittaa uuden hallintomallin käytännön sisäänajon. Järjestelmän käynnistäminen vaatii paljon koko organisaatiolta, mihin liitossa on varauduttu perusteellisella koulutusohjelmalla.
Osana uuden hallinnon sisäänajoa tulee arvioitavaksi myös lähinnä sanomalehdistössä toimivia jäseniä edustavien maakunnallisten yhdistysten yhteistoiminta. Näiden epävirallisena yhteenliittymänä toimii nyt Lehdistön pooli, jolla nyt on runsaat 30 valtuustopaikkaa.
Liiton johtavien luottamushenkilöiden vaalit ovat nyt ensi kertaa valtuuston päätösasioita. Valtuusto valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajiston sekä liittohallituksen puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet.
Liiton puheenjohtajavaaliin on tämän lehden painoon mennessä asetettu ehdolle ainoastaan Arto Nieminen, joka on hoitanut tehtävää yhden kauden, vuodesta 2006 lähtien. Hänen taakseen ovat asettuneet SAL, Suomen freelance-journalistit (SFJ), RTTL ja Turun Sanomalehtimiesyhdistys (TSY).
Istuvasta liittohallituksesta jatkoon eivät ole ehdolla Kari Asikainen, Riitta Happonen, Juhani Kemi, Anneli Salmivaara, Tuomo Tynkkynen, Nina Törnudd ja Riitta Väkeväinen. Sen sijaan edelleen käytettävissä ovat Mari Manninen, Tanja Mikkola, Maija-Leena Nissilä, Pekka TJ Salo ja Anders Strandén.
Henkilövalinnat ovat valtuutettujen ja heidän taustayhteisöjensä ratkaisuja, joista neuvotellaan mahdolliseen äänestykseen asti. RTTL:n puheenjohtaja Tapio Räihä toteaa, että RTTL tekee lopulliset henkilöratkaisunsa vasta sitten, kun kokonaisuus alkaa hahmottua.
”Pyrimme rakentamaan hallitukseen ja valtuuston puheenjohtajistoon kokonaisuuden, joka edustaisi mahdollisimman hyvin jäsenistöämme ja erilaisia työnkuvia”, Räihä sanoo.
Myös Lehdistön poolin yhteyshenkilö Kari Manninen Kuopiosta pitää tärkeänä, että valinnoissa turvataan edustuksellisuus ja oikeudenmukaisuus.
Valtuusto käsittelee myös joukon ajankohtaisiin edunvalvontakysymyksiin liittyviä aloitteita. Ne käsittelevät muun muassa harjoittelijoiden käyttöä ja aseman parantamista, freelance-strategiaa, pätkätyövaliokunnan perustamista ja tekijänoikeuksien niin sanottuja nollasopimuksia.
RTTL on tehnyt aloitteen Journalistin tilausmaksun perimisestä eläkeläisiltä, jotka nykyään saavat lehden ilmaiseksi. Toteutuessaan aloite merkitsisi päänavausta eläkeläisten jäsenmaksulle.
Uusi hallintomalli edellyttää Journalistiliiton luottamushenkilöiltä vahvaa sitoutumista. Liiton toimielimillä – valtuustolla, hallituksella ja toimistolla – on kullakin oma roolinsa yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa. Yhä monimuotoisemmaksi muuntuneen ammattikunnan edunvalvonnan ja yhteistoiminnan tiivistäminen on ollut tavoitteena uudistuksessa, jonka toimivuus mitataan käytännön tilanteissa.
”Lehdistön työehtoneuvottelut keväällä 2011 ovat uudelle hallinnolle kova näytön paikka”, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
”Kesän jälkeen neuvottelut jatkuvat palkoista sähköisessä mediassa ja kustannustoimittajilla. Sen jälkeen ovat vuorossa neuvottelut koko tessistä Sanoma Entertainmentissa sekä elokuva- ja tv-tuotantojen alalla. Tähän kun pannaan päälle eri free-sopimuksiin liittyvä toiminta, kyllä edunvalvonnassa työtä ja tekemistä piisaa”, Savolainen summaa.
Journalistiliiton valtuuston paikkajakauma
| Yhdistys | uusi valtuusto | vanha valtuusto | muutos | uusia |
| Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet | 2 | 3 | -1 | 1 |
| Etelä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys | 1 | 2 | -1 | 0 |
| Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys | 9 | 8 | 1 | 8 |
| Hämeen-Uudenmaan Journalistit | 1 | 3 | -2 | 0 |
| Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys | 1 | 2 | -1 | 0 |
| KeskiPohjanmaan Journalistit | 1 | 2 | -1 | 0 |
| Keski-Suomen Journalistit | 2 | 2 | 0 | 0 |
| Savo-Kainuun Journalistit | 2 | 3 | -1 | 0 |
| Kymenlaakson Journalistit | 1 | 2 | -1 | 1 |
| Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistys | 1 | 2 | -1 | 1 |
| Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys | 2 | 4 | -2 | 1 |
| Satakunnan Journalistit | 1 | 2 | -1 | 0 |
| Pirkanmaan Journalistit | 4 | 4 | 0 | 1 |
| Turun Sanomalehtimiesyhdistys | 3 | 4 | -1 | 0 |
| Suomen Aaikakauslehden toimittajain Liitto | 13 | 9 | 4 | 10 |
| Radio- ja televisiotoimittajien liitto | 22 | 13 | 9 | 13 |
| Ålands Journalister | 1 | 1 | 0 | 1 |
| Suomen freelance-journalistit | 5 | 5 | 0 | 3 |
| Opiskelijat | 4 | - | 0 | 4 |
| Yhteensä | 76 | 71 | - | 44 |


