Liiton talous nousi kuiville

Journalistiliiton tämän vuoden talous on pelastunut selvästi odotettua parempien sijoitustuottojen ansiosta. Kun rahasto- ja osakesijoitusten arvioitiin alun perin tuottavan liitolle 635 000 euroa, ovat tuotot arvion mukaan nousemassa reilusti yli miljoonaan euroon.

Myös Journalistin vuosi on mennyt hyvin: lehden ilmoitustuotot kasvavat tänä vuonna 50 000 euroa alun perin budjetoitua 120 000 euroa suuremmiksi.

Liiton talouden plussalle pääsemistä auttoivat myös selkeät säästötoimet: liitto on nipistänyt kaikista toiminnoista ja lykkäsi isoja hankkeita. Esimerkiksi valtakunnalliset Journalismin päivät jäivät kokonaan järjestämättä.

Säästöistä huolimatta jäsenet ovat saaneet peruspalvelunsa myös tänä vuonna: edunvalvontaa, vakuutuksen, Journalistilehden, koulutusta ja muita sosiaalisia palveluja.

Myös ensi vuosi näyttää kohtuulliselta, sillä Journalistiliiton jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa. Nyt jäseniä on 15 650, mikä on pari prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Jäsenmaksutulon arvioidaan kasvavan ensi vuonna yli neljä prosenttia. Pelkkä jäsenmäärän kasvu ei sitä kuitenkaan selitä.

”Jäsenten keskiansio on noussut”, muistuttaa Journalistiliiton talouspäällikkö Marjut Mikkonen.

Varsinaista jäsenhankintakampanjaa liitto ei voi käynnistää ennen kuin jäsenrajoja pohtiva työryhmä on tehnyt työnsä. Päätöksen mahdollisesta jäsenrajojen muuttamisesta – käytännössä väljentämisestä – tekee liiton valtuusto ensi keväänä, jos asia saadaan nopeasti valmistelluksi.

”Mitään dramaattista tuskin kuitenkaan tapahtuu. Mielestäni jäsenrajoja on myös tarkasteltava nimenomaan edunvalvonnan, ei liiton talouden kannalta”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen.
 

Vaikka liiton talous on saatu plussan puolelle, viime vuosien yt-neuvottelu- ja irtisanomissuma näkyvät liiton taloudessa myös ensi vuonna. Journalistiliitto tilittää työttömyyskassaan ensi vuonna 20 prosenttia enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Työttömyys on vuoden aikana pahentunut selvästi. Liitto laskee, että journalistien todellinen työttömyysaste – freelancereiden vaikeasti tilastoitava vajaatyöllisyys mukaan arvioituna – nousee yli virallisen työttömyysasteen.

Ammattiliiton budjetin tekeminen onkin vuodesta toiseen arvailua: tuottavatko sijoitukset, tuleeko uusia yt-neuvotteluja, kuinka moni jäsen joutuu työttömäksi. Nyt pelkät jäsenmaksutulot eivät kata toiminnan kuluja.

Alalla käytävät yt-neuvottelut tuovat todennäköisesti tullessaan myös riitautuksia ja oikeudenkäyntejä, joista koituvat kulut realisoituvat liiton talouteen viipeellä.

Vuosi 2011 on Journalistiliiton tes-toiminnan supervuosi: työehtoneuvotteluja käydään kaikilla sopimusaloilla. Tämä aiheuttaa omat kulunsa, joita ei tule pelkästä uuden työehtosopimuksen painamisesta, vaan myös koulutuksesta ja muusta materiaalista.

Ensi vuonna Journalistiliitto pohtii myös suhtautumistaan uudenlaisiin viestintätapoihin. Vaikka pienellä ammattiliitolla ei ole varaa suuriin hankkeisiin, jatkaa liitto uudistuneiden verkkosivujensa kehittämistä. Harkinnassa on myös, lähdetäänkö hakemaan kontaktia jäseniin sosiaalisen median avulla.

”Sekin on resurssikysymys. Selvitämme, olisiko läsnäolosta sosiaalisessa mediassa apua varsinkin nuorten jäsenten tavoittamisessa. Perinteiset keinot eivät toimi tässä toimittajasukupolvessa”, Arto Nieminen sanoo.