Verkkouutisointi siistiytyi

Verkkouutisten alkuperäinen lähde ilmoitetaan nykyisin hyvin tai ainakin kohtuullisesti. Juttuvarkaudetkin ovat vähentyneet, selviää Journalistin kyselystä päätoimittajille.

”Lähteen mainitseminen on yleistynyt ilahduttavasti. Tilanne on selvästi parempi kuin esimerkiksi vuosi sitten”, Talouselämän ja Markkinointi&Mainonnan päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

”Vahinkoja sattuu kaikille. Toisille niitä sattuu hieman useammin kuin toisille.”

Vuosi sitten verkkojournalismissa elettiin kuin villissä lännessä. Toisten työtä varastettiin estottomasti, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kuvailee.

Pelisäännöt selkiytyivät, kun JSN hyväksyi periaatelausuman lainaamisesta viime toukokuussa.

Lausumassa todetaan, että verkkouutisen alkuperäinen lähde on kerrottava tunnistettavasti jo otsikossa, jos juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai sitä on vain vähän. Lainattavasta viestimestä voi käyttää myös tunnettua lyhennettä, kuten HS tai STT.

Journalisti lähetti kyselyn verkkouutisten varkauksista 26:lle painetun ja sähköisen median päätoimittajalle. Vastauksia tuli 17 viestimestä.

Yllättävää on se, että lähes puolet päätoimittajista hyväksyy pelkän sanan ”Lehti” alkuperäiseksi lähteeksi otsikossa. Moni perustelee vastaustaan sillä, että viestinten nimet ovat liian pitkiä otsikkoihin tai lyhenteet voivat olla sekavia.

Esimerkiksi SK voi tarkoittaa Suomen Kuvalehteä tai Satakunnan Kansaa.

JSN:n lausumassa sanotaan myös, että lainattuun uutiseen pitää mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen teokseen.

”Verkkojuttujen kannalta tärkein eli linkki alkuperäiseen uutiseen jää jostain syystä usein uupumaan”, Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko sanoo.

Härskejä juttuvarkauksia verkkojutuista löytyy nykyisin melko vähän. Työtapaturmia, vahinkoja ja rajatapauksia sattuu sen sijaan edelleen, päätoimittajat kertovat.

Tyypillinen rajatapaus on omalla työllä jalostettu juttu, joka pohjautuu selvästi kilpailevan viestimen parin päivän takaiseen uutiseen. Sitä ei kuitenkaan enää mainita lähteenä.

”Lista esimerkiksi meiltä varastetuista jutuista on aika pitkä”, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo.

Hän ei tahdo nimetä juttuvarkaita. Seiskan päätoimittaja Marko Petäjäjärvi sen sijaan mainitsee nimeltä MTV3.fi:n ja iltapäivälehdet.

”MTV3.fi teki 3. 6. 2010 uutisen [Johanna] Tukiaisesta, joka oli otsikoitu muotoon Tukiainen blogissaan, kun se olisi pitänyt olla Tukiainen Seiskan blogissaan”, Petäjäjärvi sanoo.

Alkuperäinen lähde pitää ilmoittaa, sillä verkkouutisen kopioija tarkistaa harvoin uutista omista lähteistään. Kun kopiointi yleistyy, uutisankat lisääntyvät ja tiedonvälitys kärsii.

Lisäksi lähteen mainitseminen tuo tunnustuksen sille, joka työn on tehnyt.

”Ei tunnu reilulta, jos kilpaileva media saa saman uutisen ja taustat käyttämällä työhön vain murto-osan ajasta”, Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen sanoo.

Pietiläinen on seurannut JSN:n periaatelausumasta lähtien, miten muut viestimet ovat lainanneet HS:n uutisia.

Savon Sanomien vastaavan päätoimittajan Jari Tourusen mielestä on hienoa, että JSN on alkanut käydä keskustelua verkkojulkaisemisen ohjeistamisesta.

”Kukaan ei menetä mitään siinä, että kreditointi hoidetaan oikein”, hän sanoo.

”Ihmetyttää vain se, ettei tälle tasolle ole menty aikaisemmin. Ihan kuin verkkojournalismi olisi ollut joku bordelli, jossa on voinut sählätä miten vain.”