Muista päivystävää dosenttia!
Jos jutun teko hyytyy kesken kaiken, on hyvä aika soittaa lausuntojen antamisen ammattilaiselle. Listasimme toimitusten avuksi haastateltavien yleisimmät lajityypit, joilta saa toimivia sitaatteja juttuun kuin juttuun.
 |
1. Kysy mitä vain -tyypit
Kysy mitä vain -tyypeillä levy pyörii hyvin, vaikkei se mihinkään johtaisikaan. Nämä poikkitieteelliset turhankin tiedon mestarit ovat valmiita ottamaan kantaa lähes aiheeseen kuin aiheeseen, sillä ovathan he – ainakin omasta mielestään – näkemyksellisiä arvojohtajia.
Pekka Himanen, entinen ihmelapsi
Mikael Jungner, demareiden jokapaikanhöylä
Jukka Relander, lähes kaikkien alojen asiantuntija
Hjallis Harkimo, potkuja jakava eroekspertti
Roman Schatz, Suomen ihannevävy
Jari Tervo, sujuvasanainen uutisvuotaja
Ben Zyskowicz, kokoomuksen selitysautomaatti
Lisa Sounio, vuorossa oleva brändiasiantuntija
Muista myös julkisuudessa viihtyvät perheet:
Korholat (Eija-Riitta, Atte ja tytär Reeta-Leena), Hämeen-Anttilat (Virpi ja Jaakko), Kaikkonen & Taiveaho.
2. Visionäärit
Intellektuellien ja tulevaisuuden näkijöiden avulla voit kurkottaa sfääreihin, joita et tiennyt olevan olemassakaan. Vaikka joskus jää epäselväksi, mistä asiasta kulloinkin puhutaan, innovatiivisuuden palo sekä huikeat ja moniulotteiset visiot tarjoavat ainakin älyllistä haastetta – tai sitten eivät.
Jari Sarasvuo, ikuinen sisäinen sankari
Veltto Virtanen, kansan Edustaja
Juhani Tamminen, aurinkokuningas
Juhan Af Grann, unohdettu ufojen viestikapula
Taisto Heikkinen, sammakkoprofessori
3. Levy jäi päälle…
Jos haastateltavan tavoitteena on ajaa vain yhtä asiaa, vastaukset eivät muutu, kysyipä asiaa miltä kantilta tahansa. Jotkut lausujat päättävät jo etukäteen, mitä he aikovat sanoa, sillä jo esiintymistaidon kursseilla opetetaan, että kahta kolmea ydinviestiä toistamalla sanomansa saa perille. Toimittaja välttyykin turhalta vaivalta jättämällä kysymysten turhan tarkan muotoilun sikseen.
Jutta Urpilainen, unelmoiva demaripomo
Matti Apunen, elinkeinoelämän äänitorvi
Pekka Puska, kolesteroliprofessori
Matti Inha, pitkien korkojen mies
Teemu Lehtinen, ikuinen veronalentaja
Jussi Halla-aho, mamukriitikko
Paula Lehtomäki, kepun paskalakiministeri
Johan Bäckman, Venäjän ystävä
 |
4. Vastarannan kiisket
Jos juttu uhkaa kääntyä liian imeläksi, on syytä ottaa yhteyttä tahoon, jolta saa takuuvarmasti kitkeriä kommentteja, sillä asiaan kuin asiaan on löydettävissä myös negatiivinen tai – kuten he ehkä itse muotoilisivat – kriittinen näkökulma…
Harri Olli, ruotuun taipumaton mäkihyppääjä
Jörn Donner, ankkalammikon kaikkitietäjä
Sofi Oksanen, puhdistaja
Timo Räty, viimeinen taistolainen
Jan Vapaavuori, Helsingin vihrein kokkari
Sauli Niinistö, Suomen johtava kokoomuskriitikko
Erkki Tuomioja, kärsimätön demarimaratonari
Osku Pajamäki, suurten ikäluokkien vihollinen
Paavo Arhinmäki ja Esko-Juhani Tennilä, kahden miehen vassaritroikka
Kaarina Hazard, rönsyilevä mediakriitikko
 |
5. Tilastonikkarit
Kun juttu kaipaa vakuuttavuutta, varma valinta on soittaa lukujen ja tilastojen ammattilaiselle. Näitä pääsääntöisesti ekonomisteiksi tai analyytikoiksi tituleerattavia lausuntokoneita löytyy niin pankeista, etujärjestöistä kuin lukuisista maamme taloudellisista tutkimuslaitoksistakin. Olipa kyse mistä tahansa talouden kiemuroista – veroista, valtiontaloudesta tai asumisesta – tilastonikkareiden kirkkain kärki valottaa suhteellisen selväsanaisesti myös lukujen taustoja.
Osmo Soininvaara, laskutaitoinen vihreä
Raimo Sailas, valtakunnan virallinen pessimisti
Timo Tyrväinen, Aktian musisoiva pankkimies
Jussi Hyöty, riskitön sijoitusasiantuntija
Pauli K. Mattila, verotuksen tulkki
Muista myös nämä sanavalmiit ekonomistit:
Jaakko Kiander, Timo Lindholm, Lauri Uotila, Pasi Sorjonen, Pasi Kuoppamäki, Tiina Helenius.
 |
6. Tyrkyt
Kun tuntuu, ettei kukaan vastaa puhelimeen, mutta henkilöjuttua tarvitaan, hädän tullen voi aina turvautua julkisuustyrkkyihin. He puhuvat paljon ja mielellään – kun on kyse heistä itsestään. Ainahan elämässä jotain tapahtuu – ja jollei raportoitavaa löydy, uudet käänteet ihmissuhderintamalla järjestyvät kyllä tarvittaessa.
HennaNikoAsoSauliPerttuKsenia, BB-henkilöitä
Johanna Tukiainen, ammattijulkkis
Katri-Helena, tuntojemme vaalea tulkki
Paula Koivuniemi, tuntojemme tumma tulkki
Martina Aitolehti & Esko, lapsellinen julkkisperhe
Jorma Uotinen, notkea taiteilija
Matti Nykänen, jälleen kihlautunut linnatuomiota odottava viihdetaitelija
7. Päivystäjät
Oman alansa asiantuntijat tarjoavat juttuun ”virallisen näkökulman”. Etenkin yliopistot ja virastot ovat täynnä verovaroin työllistettyjä päivystäviä dosentteja, joiden toimenkuvaan kuuluu lausua toimittajille viisaita. Kannukset oman alansa ykkösauktoriteettina voi saavuttaa joskus myös yrityselämässä.
Sixten Korkman, Mr. Euroopan velkakriisi
Jarmo Leppiniemi, pienen ja keskisuuren ihmisen osakeprofessori
Kari Enqvist, maailmankaikkeuden tuntija
Veijo Hietala, kaikkien mediailmiöiden selittäjä
Elina Haavio-Mannila & Osmo Kontula, seksi- ja sukupuoliasioiden kimppatiimi
Mikko Hyppönen, virusmies
Panu Kaila, perinnerakentamisen professori
Petteri Järvinen, automaattinen tietojenkäsittelijä
Raisa Cacciatore, lapsen mielen tuntija
8. Yhden asian maskotit
Useille nykyajan ilmiöille voi löytää kasvot, jotka virittävät yleisön heti käsiteltävään aiheeseen. Jos kyse on ”kansan syvistä riveistä”, duunareista, asunnottomista tai työttömistä, suunta kannattaa ottaa Hakaniemen torille. Kun puolestaan tarvitaan kasvot maahanmuutolle tai homoseksuaalisuudelle, lausunnot ja jutun kuvitus hoituvat helposti vaikkapa näillä yhden asian maskoteilla.
Fatbardhe Hetemaj, mallipakolainen
Nasima Razmyarin, edellisen haastaja
Jani Toivola, kristillinen homoseksuaali
Leena Sarvi, tyylitajuton tyylikonsultti
Aarne ”Loka” Laitinen, sosiaalitanttuuden tuntija
Paavo Väyrynen, pitkän linjan kaunamies
Paavo Lipponen, kaasuputkimies
Sinikka Salo & Jarmo Korhonen, työpaikkakiusatut
Björn Wahlroos, arkkikapitalisti
9. Uutiskoneet
Jahtaatko skuuppia? Parhaita uutisia tarjoavat ihmiset, jotka unohtavat median läsnäolon tai jotka on helppo saada provosoitumaan. Kaikki eivät osaa pitää kieltä keskellä suuta, ja joillakin nyt vain on enemmän heikkouksia kuin toisilla…
Suvi Lindén, takuuvarma uutisautomaatti
Päivi Räsänen, moraalinvartija
Matti Vanhanen, huonomuistinen selittelijä
Jouko Ahonen, hyllytetty Paperiliiton johtaja
Arto Merisalo, poliitikkojen rahakas ex-ystävä
Toivo Sukari, kohuille altis liikemies
Niklas Herlin, muiden julkaisutoimintaa vastustava kustantaja
Olli Saarela, vihainen elokuvaohjaaja
Kari-Pekka Kyrö, salaliittoteoreetikko
Ilkka Kanerva, parantumaton romantikko
Vesa Keskinen, Tuurin oma Hugh Hefner
 |
10. Kielikuvageneraattorit
Sisällöllä ei ole aina niin väliä, kunhan muotoilu vain on hauska. Värikkäitä kielikuvia viljelevien lausujien kommenteista saa tehtyä loistavia nostoja, joita myös muut lehdet mielellään lainailevat.
Timo Soini, kielikuvapolitiikan mestari
Jone Nikula, maanpuolustushenkinen hevimies
Jethro Rostedt, kiinteistönvälittäjä
Jyrki Lehtola, vihainen kolumisti Tampereelta
Onko ongelmia asiantuntijoiden kanssa?
Toimittajat valitsevat haastateltavaksi sujuvasanaisia tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka vahvistavat toimittajan omia ennakkokäsityksiä.
Parodiajulkaisu Lehden tv-uutispätkissä yksi ja sama dosentti kommentoi aiheeseen kuin aiheeseen aina samalla kaavalla. ”Tieteellistä näyttöähän asiasta ei ole, mutta voihan asia periaatteessa noinkin olla”, Antti ”Veijo” Seppo analysoi.
Lehden vakiokommentaattori kiteyttää keskeisen asiantuntijoiden käyttöön liittyvän ongelman: periaatteessa tutkijoiden rooli tiedotusvälineissä on popularisoida vaikeaselkoista tutkimustietoa, mutta usein asiantuntija päätyy esittämään vain epämääräisiä mutu-arvioita.
Ja toimittaja kiittää: juttua ei tarvitse kirjoittaa uusiksi. Asiantuntija on vahvistanut toimittajan ennakkokäsityksen.
Yksi yleisimmistä ongelmista liittyy asiantuntijahaastateltavien valitsemiseen. Puhutaan niin sanotusta vähimmän vaivan laista, kun kiireinen toimittaja valitsee kommentaattoriksi tutun, aina puhelimeensa vastaavan päivystävän dosentin, ei suinkaan sellaista, jolla olisi uutta sanottavaa.
Samasta syystä – erityisesti sähköisessä mediassa – ääneen pääsevät kommentaattorit, joilla on sana hallussa ja jotka osaavat kiteyttää vaikeita asioita. Tieteen helppotajuistaminen toki on yksi median tehtävistä, mutta popularisointi muuttuu usein populistiseksi.
Hyviä sutkautuksia janoavan median lisäksi syyllisiä ovat yhtä lailla pätevät asiantuntijat, jotka eivät suostu antamaan haastatteluja.
Monet tutkijat kokevat turhauttavana sen, että journalistit näkevät heissä ennemmin mielipideautomaatin kuin tieteentekijän.
Asenne on muuttumassa. Nuoremman polven tutkijat kokevat yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen relevantiksi osaksi työtään.
Silti objektiivinen asiantuntijatieto ei aina pääse esille. Ongelmallista on se, kun haastatellaan ainoastaan yhtä asiantuntijaa. Tieteessä kun ei ole yhtä totuutta, jonka koko tutkijayhteisö jakaisi.
Entä jos päteviä kommentaattoreita ei ole? Tämä tulee vastaan esimerkiksi lääketieteen erityisaloilla. Kaikki langat johtavat yhden päivystävän dosentin puhelimeen, koska kukaan muu ei syystä tai toisesta suostu haastatteluun.
Asiantuntijatiedon yksipuolistuminen on mahdollista välttää hankkimalla kansainvälistä tietoa.
Toisaalta myös muut alan asiantuntijat saattavat suostua kertomaan taustatietoa aiheesta, vaikka tietty henkilö olisikin monopolisoinut tiedonvälityksen.
Ilkka Pernu
Tätä juttua varten on haastateltu joukkoviestinnän
laitoksen johtajaa Esa Väliverrosta Helsingin yliopistosta.
