Työtä puoleen hintaan

Keskisuomalainen maksaa jutuista alle suositusten mutta saa kaikki oikeudet.

Manu Marttinen, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Moni Keskisuomalaisen avustaja on tyytymätön lehden palkkiotasoon. Miksi maksatte päivän työstä vain 200 euroa, vaikka suositus on yli 400 euroa, varapäätoimittaja Inkeri Pasanen?

Pidän palkkiotasoamme oikeudenmukaisena. Palkkiot neuvotellaan tekijän kanssa aina etukäteen. Jos joku on tyytymätön palkkioonsa, niin siitä pitää kertoa reilusti. Ei kannata ryhtyä juttua tekemään, jos on jo etukäteen sitä mieltä, että siitä tulee liian pieni korvaus.

Keskisuomalaisella menee taloudellisesti hyvin. Olisiko lehdellä varaa maksaa avustajilleen alan suositusten mukaisesti?

Minä todella toivon, että kaikki, jotka ovat tyytymättömiä, tulevat henkilökohtaisesti juttelemaan tänne toimitukseen.

Julkaisette avustajien juttuja myös Väli-Suomen Median lehdissä. Eikö tekijän pitäisi saada lisäkorvaus?

Ei. Avustajalle ei aiheudu lisätyötä, emmekä me edes aina tiedä, julkaistaanko juttu muissa lehdissä. Avustajiamme koskevat samat tekijänoikeusluovutusperiaatteet kuin meidän työntekijöitämme. Palkkiosta sopivat jutun tilaaja ja avustaja, ja se on aina sopimuskysymys. Ei voi olla mitään kiinteää taulukkoa, mitä noudatettaisiin.

Mutta onhan alalla selkeät suositukset työn hinnasta.

Teillä on se teidän oma mallinne. Me käytämme hyvin erilaisista lähtökohdista olevia avustajia, joten sovimme palkkiot aina erikseen.

Olisiko mahdollista sopia korotuksesta, kun juttu julkaistaan toisessa lehdessä?

Ei. Juttupalkkioiden korotuksia olisi hankala hallinnoida lisäjulkaisun tai -levikin perusteella. Pitäisikö vastaavasti avustajalle luvattua palkkiota pienentää, jos juttua ei julkaistaisikaan muualla?

Kirjoitit kolumnissa 22. lokakuuta, että perusteettomia määräaikaisuuksia ei pidä hyväksyä. Onko Keskisuomalaisessa perusteettomia määräaikaisuuksia?

Ei. Me olemme näistä todella tarkkoja, mutta meillä on erittäin paljon määräaikaisia, johtuen toimituksemme lukuisista perhe-, opintovirkavapaista sekä siitä, että 12 henkilöä tekee lyhennettyä työaikaa omasta halustaan.

Eräs Keskisuomalaisen työntekijä oli määräaikaisena jo viisi vuotta. Onko näin pitkälle määräaikaisuudelle perusteita?

Ei, mutta joskus isossa toimituksessa vain käy niin, että sama henkilö saa useitakin määräaikaisuuksia, joiden perusteet vaihtuvat. Jos on hyvä tekijä, niin me käytämme mielellämme häntä uudelleenkin. Ei kai se ole väärin tarjota jatkoa, jos joku on osoittautunut hyväksi ja päteväksi.

Jos on pätevä, eikö silloin voisi vakinaistaa?

Ne [ketjutukset] ovat olleet tarpeellisia, koska niihin on ollut joku syy. En näe siinä mitään väärää, että kahden eri henkilön äitiyslomasijaisena käytetään samaa henkilöä.

Eli viisi vuotta ei ole liian pitkä aika olla määräaikaisena?

Jos meidän avustajamme eivät saa vakinaista paikkaa meiltä, niin he lähtevät ihan omasta halustaan toisiin tiedotusvälineisiin työnhakuun.

Hinnoittele työsi oikein

Työsuhteisen journalistin keskiansio on 3 481 euroa kuukaudessa eli 43 512,50 euroa vuodessa. Samoihin tuloihin tähtäävän freelancerin on laskutettava 90 331,95 euroa vuodessa.

Freen suositeltava keskimääräinen tuntipalkka on 55 euroa. Tuntipalkka selviää jakamalla vuosilaskutus 1 640 tunnilla.

Palkkiotaso vaihtelee eri välineissä. Eniten maksavat järjestö- ja ammattilehdet, vähiten maakunta-, paikallis- ja kaupunkilehdet.

Mediatalot välittävät avustajien juttuja konserni- ja yhteistyölehtiinsä ilman lisäkorvausta. Keskisuomalaisen avustajien juttuja julkaistaan eniten Etelä-Suomen Sanomissa, Karjalaisessa ja Savon Sanomissa.


Lähteet: Journalistiliiton työmarkkinatutkimus 2010.