Kaleva pestasi lukija-asiamiehen

Heidi Hietala, teksti
Risto Aalto, kuva

Erikoistutkija Heikki Kuutti Jyväskylän yliopistosta aloitti Kalevan lukija-asiamiehenä helmikuun alussa. Kyseessä on vuoden mittainen kokeilu, jonka aikana Kuutti arvioi kuukausittain Mediatohtori-palstalla lehden toimituksellisen työn onnistumista lukijan näkökulmasta.

Jos Kalevan lukijoita askarruttaa jokin lehden toimintaan liittyvä asia, he lähestyisivät suoraan Kuuttia. Asiamies hankkii vastauksen toimitukselta ja käsittelee asian julkisesti. Kuutti voi päättää arvioitavia asioita myös itse. Ensimmäisellä kerralla hän käsitteli henkilökuvien julkaisuun liittyviä  eettisiä sääntöjä ja Kalevassa julkaistuja kuvia.

Toimituksen päivittäisten valintojen avaamisen lisäksi on tarkoitus kehittää myös lukijoiden medialukutaitoa ja Kalevan toimittajien journalistista ammattitaitoa.

”Suomessa lehdillä ei ole tapana arvioida omaa toimintaansa, Julkisen sanan neuvosto taas käsittelee asioita valitusten perusteella ja jälkijättöisesti. Lukija-asiamies toimii tässä välissä”, Kuutti sanoo.


Viestintäoikeuden ja journalismietiikan tutkijana ja kouluttajana Kuutti on jo pidempään pohtinut sitä, miten mediatalot voisivat itse täydentää Julkisen sanan neuvoston roolia. Hän on hakenut vaikutteita erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista, joissa lukija-asiamiehet kuuluvat lehtien vakiokalustoon.

”Lehdestä riippumaton, laista perillä oleva asiantuntija nostaa lehden luotettavuutta ja uskottavuutta. Samalla se hälventää lukijoiden epätietoisuutta lehtien käytännöistä”, Kuutti huomauttaa.

Lukija-asiamiestä on kokeiltu myös Keskisuomalaisessa. Siellä lukija-asiamiehen rooli oli Kuutin mielestä vaatimattomampi.

”Se toimi taisi käsittää muutamia kolumneja, ja niiden kirjoittaminen edellytti lukijoiden yhteydenottoja.”


Kuutin mukaan päätoimittajat ovat kyselyissä suhtautuneet negatiivisesti lukija-asiamiesten tarpeellisuuteen.

Kalevan päätoimittaja Markku Mantila sanoo, että oman tekemisen ruotimisen pitäisi olla lehtien arkea.

Kaleva pyrkii olemaan vastuullinen media lisäämällä avoimuutta lukijoiden suuntaan. Siksi on vain hyvä, että perehtynyt kaveri arvioi kriittisesti sitä, mitä lehdessä on tehty. Keskustelussa ei ole mitään pahaa.”

Herättääkö lehden veto lukijoita keskustelemaan? Asiaa tutkivan Kuutin lisäksi sitä odottaa jännityksellä Kalevan yhteisötuottaja Erkki Hujanen.

”Yleisötutkimusten perusteella ihmisillä on kummallisiakin harhaluuloja toimittajan työstä. Lehtien periaatteista ei ole ollut tapana puhua, ja niiden käsittely tuntuu edelleen olevan hämmentävää. Siksi keskustelua täytyy lietsoa”, Hujanen sanoo.