Säälööpit ampuvat yli

En muista tarkalleen, milloin se alkoi, mutta viime vuoden lopulla sää- ja ilmastoasioiden otsikointi iltapäivälehdissä alkoi käydä yli meteorologin ymmärryksen. Säästä oli tullut vakiolööppikamaa.

Säästä revittiin mitä kummallisimmin sanankääntein raflaavia ja pelottelun siemenen sisältäviä iskulauseita. Oli tappokelejä, hirmupakkasia, seksihelteitä, supermyrskyjä. Itse jutut olivat kuitenkin usein asiallisen neutraaleja. Moni lukija ei välttämättä edes löytänyt yhteistä nimittäjää lööpin ja jutun välillä. Tästä meteorologien ammattikunta sai jopa negatiivista palautetta, vaikka sillä ei ollut mitään osuutta lööpinteossa.

Millaisen tuotekehityksen kautta on tultu tähän säähypetykseen? Onko tehty markkinatutkimusta pelottelun vaikutuksesta lehden myyntilukuihin? Vai onko tässäkin taustalla se paljon puhuttu huono suomalainen itsetunto? Kyllä meilläkin on hirveitä säitä – ainakin lööpeissä, jos ei muuten.

Toinen silmiinpistävä piirre sääuutisoinnissa on ollut tarve kertoa tulevista säistä aina vain pidemmälle. Helmikuussa hehkutetaan jo elokuun säitä! Ammattikunnaltamme tivataan kannanottoja kiven ja kannon alta kaivettuihin pitkän ajan ennusteisiin.

Meteorologit toteavat sen saman, mitä tieteellisin keinoin ennustettaessa voi vain todeta: ”Vaikka pitkän ajan ennusteita tutkimusmielessä tehdäänkin, emme voi vielä sanoa mitään varmaa tulevan kesän säistä.”

Onneksi suuri yleisö tuntuu ymmärtävän ilmakehän kaoottisuuden ja arvaamattomuuden.

Ja sitten se kolmas pointti: ilmastonmuutos.

Ensinnäkin ilmastonmuutos on koko ajan käynnissä. Se on ollut sitä koko maapallon historian ajan. Välillä on jäähtynyt, välillä lämmennyt. Nyt maapallon ilmastoa on muuttamassa luonnollisten mekanismien lisäksi myös ihminen.

Ilmastonmuutosskenaarioissa on vuosia puhuttu siitä, että ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Se tarkoittaa meillä sitä, että tällaisia kovia talvia tullaan kokemaan ainakin silloin tällöin jatkossakin. Ilmastomme äärevyyteen on vain osattava varautua. Vuosikymmenten kuluttua nykyinen säälööppityyli saattaa ollakin paremmin perusteltua. Mutta onko siihen mennessä säälööppisanastomme kuitenkin ehtinyt kärsiä inflaation, ja kieleemme on täytynyt keksiä tai lainata muista kielistä entistä järeämpiä ilmaisuja?

Sen näkee, ken elää.

Seija Paasonen
Päämeteorologi, Yle