Toivoa freelancereille
Puolueet antaisivat ammattiliitoille oikeuden neuvotella itsensä työllistävien työehdoista kollektiivisesti.
Viisi Journalistin kyselyyn vastanneista kahdeksasta suurimmasta puolueesta on sitä mieltä, että myös itsensä työllistäjien työehdot tulisi saada kollektiivisen neuvottelun piiriin. Nykyinen kilpailulainsäädäntö estää tämän.
Journalisti kysyi puolueiden kantoja media-alaan koskettaviin kysymyksiin helmikuussa.
Kollektiivisen neuvottelun kannalla ovat kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät.
Journalistiliiton puheenjohtajan Arto Niemisen mukaan tärkeintä olisi saada itsensä työllistäjien sosiaaliturva kuntoon.
”Se, miten määritellään itsensä työllistäjät ja yrittäjät, on tietysti vaikeaa, mutta ei se mahdotonta ole”, hän sanoo.
Se, että näinkin moni puolue huomioi itsensä työllistäjät, antaa Niemisen mukaan toivoa, että jotakin tapahtuu. Vastustustakin silti löytyy: kokoomus ja keskusta eivät kannata kollektiivisia neuvotteluja.
Kokoomuksen mielestä itsensä työllistäjät päättävät yrittäjinä itse omasta toiminnastaan. Puolue kuitenkin selvittäisi, miten sosiaaliturva ja verotus kohtelevat eri työn tekemisen muotoja ja tulolähteitä: pätkä- ja silpputyötä, freelancereita, taiteilijoita, apurahatutkijoita, tekijänoikeuskorvauksen saajia, samaan aikaan palkkatyössä ja yrittäjänä toimivia sekä yksinyrittäjiä.
Keskusta keskittyisi kehittämään palkkiosuosituksia. Nieminen huomauttaa, että koska tilaajat ovat media-alalla ylivoimaisessa asemassa, harva noudattaa palkkiomalleja.
”Kaikki puolueet eivät selvästikään ole ymmärtäneet tätä ongelmaa.”
Media-alan liikakoulutusongelmasta puolueet ovat yksimielisiä. Silti vain Rkp ja vasemmistoliitto antavat selkeitä leikkuukohteita: ammattikorkeakoulujen medianomilinjat, opistot ja kansanopistot. Vasemmistoliitto sanoo, että koulutuksen pääpainon tulisi olla yliopistoissa ja ”joissakin ammattikorkeakouluissa”.
Puolueiden mielestä paras tapa arvioida koulutuksen laatua on verrata sitä valmistuneiden työllistymiseen alalle. Jatkossa koulut siis saisivat rahoituksensa erikseen määriteltyjen laatukriteerien pohjalta, eivät aloituspaikkojen määrän mukaan.
Journalisti kysyi liikakoulutuksesta puolueilta viimeksi edellisten eduskuntavaalien alla keväällä 2007. Ongelma oli tiedossa jo silloin, mutta ratkaisua ei ole löytynyt.
Niemisen mukaan liikakoulutus onkin tuonut media-alalle pysyvän työmarkkinahäiriön.
”Masentavaa. Meidän viestimme on mennyt perille, mutta vaikuttaa siltä, että seuraavanakaan neljänä vuotena ei tapahdu mitään. Tämä on aluepolitiikkaa.”
Tekijänoikeuslakiin puolueet eivät ole halukkaita koskemaan – ainakaan niin, että työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet olisivat automaattisesti työnantajan omaisuutta.
Nykyinen laki jättää työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet sopimusasiaksi. Työntekijä kuitenkin joutuu usein työsopimuksessaan luovuttamaan ne työnantajalle. Se on usein jopa työpaikan saamisen ehto.
Jotta niin sanotut nollasopimukset saataisiin oikeuskäsittelyyn, pitäisi yksittäisen työntekijän nostaa asiasta kanne työnantajaansa vastaan.
”Liitto haluaa kuitenkin edetä ensisijaisesti sopimusteitse. Lainsäädännön kautta asiaan ei päästä kiinni”, Nieminen sanoo.
Journalisti kysyi puolueilta myös, mihin ne käyttävät saamansa viestintätuen, entisen lehdistötuen. Puolueet vakuuttavat sen menevän pääasiassa puoluelehdistölle, mutta myös esimerkiksi verkkoviestintään.
Vain vasemmistoliitto kertoo tarkat osuudet tuen käytöstä: neljä viidesosaa 1,5 miljoonan euron tuesta menee lehdille ja viidesosa puolueen muuhun viestintään.
Lähdesuojaan puolueet eivät puuttuisi. Kristillisdemokraatit kuitenkin huomauttaa, että journalistien tulisi keskuudessaan ”huolehtia siitä, ettei suojaa käytetä mahdollisuutena perusteettomien syytösten esittämiseen”.
Puolueiden vastauksia media-alan ajankohtaisiin kysymyksiin
| Keskusta | Kokoomus | Kristillisdemokraatit | |
| Mihin puolueenne käyttää puoluetukeen liitetyn viestintätuen? | Päättyvällä vaalikaudella tukea käytettiin aluksi kolmen painetun lehden, Suomenmaan, Lallin ja Karjalan Maan julkaisemiseen sekä verkkojulkaisu Verkkoapilaa julkaisevan puolueen omistaman yhtiön tukemiseen. | Kokoomus jakaa valtaosan viestintätuesta Suomen Kansalliskustannukselle, joka julkaisee puolueen äänenkannattajia Nykypäivää ja Verkkouutisia sekä kustantaa erilaisia Kokoomuksen piirijärjestöjen lehtiä. Loput viestintätuesta puolue käyttää muuhun omaan tiedotus- ja viestintätoimintaansa. | Kristillisdemokraatit maksaa saamansa lehdistö-/viestintätuen täysimääräisesti omistamalleen kustannus- ja viestintäyhtiö KD-Mediat Oy:lle, joka vastaa puolueen tiedotus- ja viestintätoiminnasta. Erityinen paino on internetillä ja verkkolehdellä sekä KD-viikkolehdellä. |
| Pitäisikö ammattiliitoilla olla mahdollisuus neuvotella kollektiivisesti itsensä työllistäjien työehdoista? (Nykyinen kilpailulain tulkinta estää tämän.) | Lehdistön puolella sovelletaan jo tiettyjä palkkiosuosituksia freelancetoimittajien työssä. Tämä järjestelmä ei ole ilmeisesti ristiriidassa kilpailulainsäädännön kanssa. Sitä voitaisiin edelleen kehittää. | Emme näe kollektiivista sopimista itsensä työllistäjien puolesta mahdollisena, sillä itsensä työllistäjät päättävät itse omasta työajastaan, asiakkaistaan ja laskutuksestaan. Pakkoyrittäjyyteen puuttumiseen puolestaan on löydettävä tehokkaampia keinoja. | Olemme sitä mieltä, että itsensä työllistäjien asemaa tulisi parantaa, sillä esimerkiksi palkkaus on jäänyt muista jälkeen. Ei ole oikeudenmukaista, että itsensä työllistäjät jätetään kilpailunrajoituslain tulkinnalla edunvalvonnan ulkopuolelle. |
| Mistä media-alan koulutuksen aloituspaikkoja pitäisi karsia? | On ilmeistä, että aloituspaikkoja on tällä hetkellä liikaa alan työvoiman kysyntään nähden. Emme kuitenkaan ota kantaa siihen, mistä yksittäisistä korkeakouluista tai muista oppilaitoksista aloituspaikkoja tulisi vähentää. | Koulutuspaikkojen karsiminen ei tapahdu ylhäältäpäin saneluna. Parhaat tulokset saavutetaan niin, että korkeakoulut järjestävät itse rakenteitaan ja toimintaansa uudelleen. Korkeakoulujen rahoituksen on palkittava määrällisten tavoitteiden sijasta koulutuksen laadusta ja vaikuttavuudesta. | On kestämätöntä, että mediaalalle koulutetaan moninkertaisesti osaajia tarjolla oleviin työpaikkoihin nähden. Karsinnat on tehtävä vertaillen työllistymistä ja aloituspaikkoja sekä turvaten koulutuksen toteutuminen alueellisesti. |
| Pitääkö tekijänoikeuslakia muuttaa niin, että työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet ovat työnantajan omaisuutta? (Nykyisin tämä on neuvottelu- ja sopimusasia.) | Tämä on syytä pitää jatkossakin neuvottelu- ja sopimusasiana. | Nykyinen käytäntö työsuhteessa luotujen teosten tekijänoikeuksista on toimiva. | Niin sanottu työsuhdetekijänoikeusolettama tulee ottaa käyttöön vain, jos sille löydetään reunaehdot, jotka tyydyttävät sekä työnantajaa että työntekijää. Luovan alan työllistämismahdollisuuksia tulee kehittää niin, ettei työntekijöiden sopimusoikeudellista asemaa heikennetä. |
| Miten muuttaisitte journalistin lähdesuojaa? | Olennaisiin muutoksiin ei ole tarvetta. | Emme mitenkään. | Pidämme ehdottoman tärkeänä, että Suomessa säilytetään Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määritelty sananvapauden vähimmäissuojataso. Nykyinen lähdesuoja täyttää sen eikä sitä tule heikentää. |
| Perussuomalaiset | RKP | SDP | |
| Mihin puolueenne käyttää puoluetukeen liitetyn viestintätuen? | Tiedottamisen ja viestinnän tuki käytetään oman lehden tekemiseen ja kustantamiseen sekä kaikkeen muuhunkin tiedottamiseen ja viestintään, kuten esimerkiksi esitteisiin. | Puolueen viestintään, kuten Medborgarbladet-lehteen ja nettisivuihin. | Osa käytetään sanomalehtien, enimmäkseen Demarin tukemiseen. Osa käytetään nettipalveluihin. Myös jatkossa tulemme jakamaan tuen näihin kahteen välineeseen. |
| Pitäisikö ammattiliitoilla olla mahdollisuus neuvotella kollektiivisesti itsensä työllistäjien työehdoista? (Nykyinen kilpailulain tulkinta estää tämän.) | Pitää olla. Sivistyneessä sopimusyhteiskunnassa on työntekijöillä oltava oikeus järjestäytyä ja liitoilla oikeus sopia kollektiivisista työehdoista. | Itsensä työllistäjät voivat hinnoitella työnsä tarkistamalla työehtosopimuksia. Tämä onnistuu parhaiten, jos työehtosopimukset ovat niin kattavia kuin mahdollista. | Pitäisi olla. Freelancetoiminta alkaa jo muistuttaa pakkoyrittäjyyttä. Työntekijällä pitää olla sama turva riippumatta siitä, työskenteleekö hän vakinaisessa työsuhteessa, pätkätyösuhteessa, vuokratyöntekijänä tai freelancerina. |
| Mistä media-alan koulutuksen aloituspaikkoja pitäisi karsia? | Media-alan aloituspaikat pitää jatkossa sopia kolmikantaisesti todellisen tarpeen mukaan. | Koulutuspaikkoja täytyy karsia ammattikorkeakoulujen medianomikoulutuksesta sekä viestinnän ammatillisesta peruskoulutuksesta. Erittäin suuri ylitarjonta johtaa siihen, että viestintäalan oppilaat eivät saa koulutusta vastaavaa työtä. Yliopistojen koulutus ja tutkimus pidetään ennallaan. | Aloituspaikkojen karsintaa tarvitaan. Mistä ja miten, se pitää selvittää erikseen alalla työllistävien yritysten ja ay-liikkeen kanssa. |
| Pitääkö tekijänoikeuslakia muuttaa niin, että työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet ovat työnantajan omaisuutta? (Nykyisin tämä on neuvottelu- ja sopimusasia.) | Tekijän sopimusvapauden on oltava koskematon kaikissa tilanteissa. Tekijällä on oltava oikeus määrätä tuotteensa käytöstä. | Ei. Silloin se lakkaisi olemasta TEKIJÄNoikeus. RKP:n puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei antanut lakiesitystä niin sanotusta työsuhdeolettamasta. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että selkeämmät säännöt tekisivät hyvää. | Ei pitäisi. Nykyinen neuvottelu- ja sopimusmalli on parempi. |
| Miten muuttaisitte journalistin lähdesuojaa? | Lähdesuojan on oltava koskematon. Ainoastaan ihmishenkiin uhkaavissa tilanteissa ei saa mennä lähdesuojan taakse. Uskomme, että toimittajien moraalitaju ymmärtää sen ilman lainsäädäntömuutosta. | Emme muuttaisi journalistin lähdesuojaa. Unkari on ryhtynyt peukaloimaan median toimintaa epäilyttävällä tavalla ja valitettavasti juuri väärään suuntaan. | Lähdesuoja turvaa sananvapauden ja demokratialle välttämättömän journalismin. Kannatamme vahvaa lähdesuojaa. |
| Vasemmistoliitto | Vihreät | ||
| Mihin puolueenne käyttää puoluetukeen liitetyn viestintätuen? | Viestintätuki on 1,5 miljoonaa euroa, josta 81 prosenttia jaetaan lehdille (Kansan Uutiset, Kansan Tahto, Satakunnan Työ, Ny Tid). Puolueen viestintään käytetään loput 19 prosenttia. Puolue on palkannut viideksi kuukaudeksi freelancetoimittajan, joka tekee puolueelle 13 alueellista lehteä. | Vihreän Langan tukemiseen sekä viestintään ja tiedotukseen. | |
| Pitäisikö ammattiliitoilla olla mahdollisuus neuvotella kollektiivisesti itsensä työllistäjien työehdoista? (Nykyinen kilpailulain tulkinta estää tämän.) | Kyllä. Ongelma on nyt, että työntekijät joutuvat usein hinnoittelemaan työtään alihintaan; työajat ovat pitkiä ja palkkaus alhainen. Itsensä työllistäjät tulee rinnastaa työntekijöihin eikä nähdä kilpailijoina elinkeinoelämän kanssa. | Kyllä. | |
| Mistä media-alan koulutuksen aloituspaikkoja pitäisi karsia? | Media-alan koulutusta tulisi karsia opistoista ja kansanopistoista. Alan koulutuksen pääpainon tulee olla yliopistoissa ja joissakin ammattikorkeakouluissa. Aloituspaikkojen määrän tulee vastata tarvetta, jotta nuoria ei kouluteta työttömiksi. | Koulutukselle tulee luoda laatukriteerit, joiden perusteella karsinta tehdään. | |
| Pitääkö tekijänoikeuslakia muuttaa niin, että työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet ovat työnantajan omaisuutta? (Nykyisin tämä on neuvottelu- ja sopimusasia.) | Ei. Tuotteen luoneen tekijän tulee saada olla mukana päättämässä siitä, missä ja kuinka laajalti sitä hyödynnetään ja hänen tulee saada osansa kaupallisesta hyödystä. Nykyinen sopimuskäytäntö varmistaa jo teosten tehokkaan hyödyntämisen. | Ei pidä muuttaa. | |
| Miten muuttaisitte journalistin lähdesuojaa? | Lähdesuojan kaventamiseen on ollut paineita. Vasemmistoliitto ei ole valmis lähdesuojan kaventamiseen. | Emme muuttaisi. |
Näin kysely tehtiin
Journalisti lähetti helmikuussa suurimmille kahdeksalle puolueelle sähköpostikyselyn media-alan ajankohtaisista kysymyksistä.
Puolueet kertoivat kantansa muun muassa media-alan koulutustilanteesta sekä ammattiliittojen mahdollisuuksista neuvotella kollektiivisesti itsensä työllistävien työehdoista.
Puolueiden kannat Yleisradion rahoitukseen voi lukea tämän lehden sivulta 4.
Huhtikuun 7. päivä ilmestyvä Journalisti kertoo, mitä mieltä puolueet ovat ammattiliittojen kollektiivisesta kanneoikeudesta eli niin sanotusta ryhmäkanteesta.
