Innovaatiojahdissa maaseudulla
 Palkittu. Anneli Kallioniemi sai vuoden 2011 Innovaatiokiteen ja 3000 euron stipendin. |
Maaseudun ihmiset avautuvat tutulle toimittajalle aika henkilökohtaisistakin asioista. Välillä tuntuu, että olen työssäni psykologi”, sanoo Satakunnan Kansan erikoistoimittaja Anneli Kallioniemi, 54.
Agronomin koulutuksen saanut Kallioniemi innostuu helposti uusista asioista, joita hän kuulee laajalta kontaktiverkostoltaan ja näkee kiertelemällä pitkin maaseutua.
Erikoistoimittajaan on voinut törmätä niin ministerin kannoilla Brysselissä, maataloustoimittajien maailmankongresseissa eri puolilla maailmaa tai vaikkapa navetassa Kokemäellä, josta työn alla on parhaillaan juttu työssä oppimisesta.
Kallioniemi saa työssään seurata maaseudun asioita varsin itsenäisesti ja toteuttaa omia juttuaiheitaan. Hänen juttunsa kasvihuoneen led-valaistuksesta pokkasi vuoden 2011 Innovaatiokiteen.
”Valoverho-juttu oli oikeastaan sellainen rykäisy taloussivulle. Kuulin yrittäjältä, että tällaista kokeillaan. Jouduin tekemään uutisjutun kovalla kiireellä, koska olin jäämässä juuri kesälomalle. Sitäkin hienommalta palkinto tuntuu.”
Kallioniemi on työskennellyt kirjoittavana toimittajana jo yli 30 vuotta. Työurallaan hän on ollut toimitussihteerinä MTK:n Maataloustuottajassa ja Kauhajoen aluetoimittajana Ilkassa. Vuodesta 1982 lähtien työnantajana on ollut Satakunnan Kansa, jonka Kankaanpään aluetoimituksessa Kallioniemi nykyisin työskentelee.
Myös EU:n tukiviidakko ja maatalouspolitiikka kiinnostavat Kallioniemeä – etenkin, kun asioihin voi kirjoittamalla vaikuttaa.
”Aikanaan, kun EU:n sokeriuudistus pakotti sulkemaan Suomesta toisen sokeritehtaan ja liipaisimella oli joko Säkylän tai Salon laitos, Satakunnan Kansaa luettiin sokeriyhtiö Daniscon pääkonttorissa Kööpenhaminassa asti. Jälkeenpäin sain kuulla juttujeni myötävaikuttaneen siihen, että Suomen ainoa sokeritehdas jäi Säkylään.”
Kallioniemi vakuuttaa, että maaseudullakin syntyy hienoja innovaatioita, joiden kehittämiseen paikalliset yritykset voivat saada myös EU-rahaa. Sen sijaan EU:n maataloustukipolitiikkaa hän pitää epäonnistuneena. Mutta miltä Suomen maatalous näyttää tulevaisuudessa?
”Ruoan tuotanto pitäisi maailmassa kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, ja samaan aikaan on eroosiota ja erilaisia luonnonmullistuksia.”
