Kaksi vuotta, 5,2 prosenttia

Sopimus syntyi yhdennellätoista hetkellä. Keskiviikkona 6. toukokuuta kokoon­tunut valtuusto oli valmis antamaan työtaisteluvaroituksen, mutta saikin käsiteltäväkseen kaksi tuntia vanhan paperin, jonka se yksimielisesti hyväksyi.
SJL:n taktiikka eli neuvotteleminen tekstikohdista ennen keskittymistä palkkoihin oli sekä neuvottelijoiden että valtuuston mielestä onnistunut ratkaisu. Neuvottelupöytäkirjaan tuli enemmän uusia kirjauksia kuin kukaan nyt neuvotelleista muistaa lehdistön alalla nähneensä.
Palkkoja korottava vaikutus on 5,2 tai 4,9 prosenttia kahdessa vuodessa sekä 5,8 prosentin koro­tus vuoro- ja lauantailisiin. Palkankorotustaso vaihtelee siksi, että paikallisen erän jako voi tapahtua eri tavoin.
”Palkkaratkaisu on korkein, mitä ainakaan il­man työtaistelua saattoi nyt saada. Valtakunnansovittelijalta lakkovaroituksen jälkeen ei olisi tullut tämän tason sisältävää esitystä. Jos vertaa muihin työmarkkinoilla tänä vuonna syntyneisiin sopimuksiin, korotukset ovat paremmasta päästä”, puheenjohtaja Arto Nieminen sanoo.

Paikallisesta palkkaerästä käyty vääntö päättyi SJL:n eduksi. Erän osuus koko korotuspotista on alle kolmannes. Sen jakamisen ehdot vastaavat pitkälle sitä, mitä lehdistön kentällä oli vaadittu. Perälaudaksi kutsuttu klausuuli varmistaa, ettei vuodenvaihtessa maksettavaa paikallista palkkaerää jaeta työnantajan yksipuolisella sanelul­la.
Jaosta sovitaan luottamusmiehen kanssa ja ellei tällaista ole, henkilöstön kanssa. Jos ratkaisu on tasajako, korotus annetaan kaikille 1,5 prosentin tasoisena. Jos tästäkään ei selvitä riidatta, tasajako tehdään 1,1 prosentin suuruisena.
”Ratkaisu korostaa velvollisuutta käydä erästä aidot paikalliset neuvottelut. Luottamusmiesten neuvotteluasemakin on parempi kuin edelliskerralla”, edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.
Työnantajan on vähintään kaksi viikkoa ennen neuvotteluja annettava luottamusmiehelle samat palkkausta koskevat taustatiedot, joita yritys itse käyttää. Talojen on myös raportoitava tarkemmin yrityserän jaosta.

Freeasioita VKL ei nytkään kelpuuttanut työsuhteisten sopimukseen, mutta SJL sai lupauksen kaksi vuotta takkuilleiden sopimusneuvottelujen jatkosta ja mahdollisesta ratkaisusta jo ennen kesälomia. Vielä paremmin onnistuttiin pätkätyövaatimuksissa.
”Tekstiosiota kelpaa esitellä pätkätyöläisille. Määräaikaisten ja ttt:läisten lomakorvauksen laajentaminen, paikallisen erän jakaminen pätkäläi­­siä hyö­dyttävämmin ja sairausajan palkkaan tulevat muutokset ovat tärkeitä parannuksia. Samoin pääluottamusmies voi nyt saada paremmat tiedot pätkätyötä tekevistä”, liiton pätkätyövaliokunnan pu­heenjohtaja Mari Manninen sanoi valtuustossa.
Sijaisuuksilla keinottelua vastaan on nyt lääke eli sijaisuuskorvauksen maksaminen jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Sairaan lapsen hoitoon myönnettävä vapaaoikeus laajenee. Viikon palkallinen isyyslomakin toteutuu.

Työhyvinvoinnin kysymykset kuuluivat SJL:n ydintavoitteisiin. Työnantajaleirin mielestä nämä asiat eivät olisi kuuluneet tes-pöytään. Sovinto löytyi yhtei­sen kannanoton ja työpaikkatason toimien yhdistelmästä.
Neuvottelutuloksessa sanotaan, että liitot haluavat erityiskysymyksenä kiinnittää yritysten ja henkilöstön huomiota työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Jaksamista edistävät muun muassa riittävä resurssointi, osaamisen kehittäminen ja avoin vuorovaikutus sekä hyvä esimiestoiminta. Liitot suosittelevat pohdittavaksi työnohjauksen käyttöä. Sopi­mus velvoittaa konkreettisiin paikallisiin toimiin työhyvinvoinnin edistämisessä. Toinen suuri VKL:n kanssa sopimuskaudella pureksittava projekti koskee palkkausjärjestelmää.

Arto Niemisen mukaan graafisen alan ammattiliittojen yhteistyö toimi neuvotteluissa erittäin hyvin. Samalla näkyi, että journalistien asema neuvottelupöydässä on vahvistunut.
”Huonoimpana kokemuksena mieleen jäivät osapuolten tyystin erilaiset näkemykset alan tulevaisuudesta ja kustantajien maksukyvystä. Perusris­tiriita kulkee yhä journalistisen työn ja lehtien omistajien edun välillä. Vaikka ympäristö miten muuttuu, omistajat haluavat samanlaisia tuottoja.
Tarvittaessa ne on hankittu työpaikkojen kustannuksella”, Nieminen summaa.