Tutkimus: Julkisuusperiaate toimittajilta hukassa

Minna Takkunen

”Tiedonhankinta jää toimittajilla usein lapsipuolen asemaan”, viranomaisaineistojen journalistista hyödyntämistä tutkinut Heikki Kuutti sanoo.
Helsingin Sanomain säätiön rahoittamassa Jyväskylän yliopiston hankkeessa selvitettiin julkisuusperiaatteen toteutumista journalistisessa työssä.
Kuutin mukaan viranomaisilla on tietorekistereitä, joista toimittajat eivät ole selvillä tai joiden käyttämisessä esiintyy puutteita.
Toimittajat eivät useinkaan tunne julkisuusperiaatetta ja siihen liittyviä viranomaisvelvoitteita – joista eivät ole aina selvillä tietopyyntöjä saavat viranomaisetkaan.
”Tietopyyntö saattaa yllättää viranomaisen, ja jos tietoa ei luovuteta, toimittajat eivät välttämättä pyydä perusteita kieltäytymiselle. Kiireisessä uutistyössä homma jää helposti tähän.”
”Viranomaiset saattavat myös toimittajan puolesta arvioida, onko pyydetty tieto riittävän arvokasta”, Kuutti sanoo.
Mikäli tietopyynnöt tökkivät, Kuutti suosittelee hake­maan selustaa korkeimman hallinto-oikeuden asiakirjajulkisuutta ja tietosuojaa koskevista ratkaisuista.
Julkisuusperiaatteen toteutumista edistäisi se, että tietopyynnöistä tulisi toimittajille rutiinia ja tiedon luovuttamisesta kieltäytymistä nostettaisiin useammin julkisuuteen.
Hankkeen tuottamaa tietoa ja koulutusmateriaalia löytyy osoitteesta www.julkisuuslaki.fi sekä 700-sivuisesta kirjasta Julkisuusjournalismi (Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos 2011).