Kirja journalismin kriisistä

”Anteeksi melu, asun junaradan vieressä”, toimittaja Johanna Vehkoo vastaa puhelimeensa pihallaan Oxfordissa.
Vehkoon kotimaisemat vaihtuvat Britanniasta Suomeen syyskuussa, kun hän päättää kahden vuoden apurahatutkijakautensa Oxfordin yliopistossa. Tuomisina on esikoiskirja, syyskuussa ilmestyvä Painokoneet seis! joka etsii – vaatimattomasti – vastauksia siihen, miten laatujournalismi voidaan pelastaa.
”Kyse on kansainvälisestä sanomalehdistön kriisistä, jota Suomessa ei ymmärretä. Suomessa mediatalot tekevät nyt juuri ne samat virheet, joihin maailmallakin sorruttiin: voittoa tekevät yritykset karsivat toimitusten budjetteja ja irtisanovat väkeä. Se ei voi olla vaikuttamatta journalismin laatuun, ja lukijat huomaavat sen ennen pitkää”, hän sanoo.
Vehkoo lähti Oxfordiin keskellä taantumavuotta 2009 Aamulehdestä. Kirjallisuustoimittaja näki säästöt konkreettisesti omassa työssään. Välillä rahaa ei saanut edes junalippuun Tampereelta Helsinkiin.
Jos toimittaja näkee vain oman näyttöpäätteensä, tuloksena ei voi olla journalismia, josta joku suostuu maksamaan.
”On omahyväistä uskoa, että kriisi ei koske meitä, koska ’Suomessa ihmiset vielä tilaavat lehtiä’. Tällaisten mantrojen hokemisen sijaan pitäisi kehittää digitaalista journalismia ja antaa toimittajille aikaa paneutua esimerkiksi avoimen datan mahdollisuuksiin. Resurssit kyllä löytyvät.”
Kun näkemys verkkojournalismista puuttuu, kierrätetään samoja aiheita ja toimittajien työ on täyttää jotakin, jota ei voi täyttää. Vehkoon mukaan Britanniassa suunta on toinen: toimittajat saavat aikaa erikoistua ja rakentaa ympärilleen yhteisöä. Se synnyttää omaperäisiä juttuaiheita.
Vehkoo irtisanoutui Aamulehdestä kesäkuussa ja siirtyy freelanceriksi. Hän toimittaa seuraavan Journalismikritiikin vuosikirjan.