Korulauseiden kokoelma

Kummallisin hallitusohjelma, jonka olen lukenut”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen.
Kummallinen tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että hallitusohjelma sisältää media-alalle(kin) lähinnä epämääräisiä ja keskenään ristiriitaisia lupauksia.
Tuore hallitus esimerkiksi tunnustaa luovat alat omaksi erityisalueekseen ja lupaa tukea kulttuuriyrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä. Positiivista on myös kirjaus itsensä työllistävien työttömyysturvan parantamisesta.
Mutta konkretia uupuu: suuri osa hallitusohjelman kirjauksista on edelleen tulevien päätösten varassa – aina Ylen rahoitusta myöten.
Ainoa konkreettinen asia hallitusohjelmassa on lehdistön arvonlisäveron korotus, joka itsessään kumoaa Niemisen mukaan kaikki hallitusohjelman mahdollisesti positiiviset vaikutukset alaan.
”On äärimmäisen huolestuttavaa, että ohjelmasta löytyy ainoastaan yksi lause, joka koskee painettua viestintää – ja sekin lause on arvonlisäveron korotus”, Nieminen sanoo.
Hallitusohjelman muu viestinnällinen osuus koskee vain digitaalisuutta ja laajakaistoja, vaikka uusi digitaalinen talous rakennetaan valtaosin painetusta viestinnästä saaduilla rahoilla, hän muistuttaa.
”Voikin tulkita, että hallitukselle tätä viestintälohkoa ei siis ikään kuin ole olemassa, paitsi arvonlisäveron osalta.”
Media-alaa uhkaa lehdistön arvonlisäveron korotuksen lisäksi talouskriisi, jonka ensimmäisiä vaikutuksia on jo nähty.
Ilmoitusmyynti takkuaa ja levikit jatkavat laskuaan. Elokuussa Sanoma Magazines kertoi tarjoavansa henkilöstölleen lähtö-ja eläkepaketteja.
Vuonna 2008 alkaneessa taantumassa mediayhtiöt tekivät sopeutustoimia no-peasti. Vuonna 2009 alalla käytiin kaikkiaan 56:t yt-neuvottelut.
Juustohöylä on siis jo käynyt toimitukset läpi. Vieläkö journalisteja voidaan panna pihalle?
”On syytä pelätä, että alv-korotus ja taloustilanne tuovat lisää lähtöpakettitarjouksia. Mutta viime taantumassa käytettyä juustohöylää ei vain voi enää käyttää. Luultavasti leikkauksia tehdäänkin ohentamalla lehtiä ja lopettamalla tuotteita. Valitettavasti tämä vain on itse itseään ruokkiva kehitys”, Nieminen sanoo.

Paraneeko itsensä työllistävien asema?

Yksi harvoista ilonaiheista hallitusohjelmassa on hallituksen lupaus selvittää muun muassa itsensä työllistäjien sosiaaliturvaongelmat. Nykyisen hallituksen an-
sioksi asiaa ei kuitenkaan voi panna, koska selvitystyö aloitettiin jo viime keväänä.
Itsensä työllistäminen on monessa suhteessa harmaa alue, varsinkin jos työtä ei ole tarpeeksi tai se loppuu kokonaan. Ohjelmassaan hallitus lupaa selkeyttää liiketoiminnan keskeyttämismahdollisuutta lieventämällä työvälineiden myyntiä työttömyysturvan ehtona. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, on vielä epäselvää.
Kilpailulaki puolestaan uudistuu marraskuun alussa, mutta kartellipykälä ei muutu. Toisin sanoen itsensä työllistäjien on jatkossakin vaikea yhteisvoimin vaikuttaa asemaansa työmarkkinoilla.
Hallitusohjelma lupaa kohdistaa huomionsa myös pätkätyöläisten asemaan työmarkkinoilla. Ohjelmasta on kuitenkin jäänyt pois esimerkiksi lakimuutos, joka sallisi ammattiliittojen nostaa ryhmäkanteen jäsentensä puolesta. Vielä keväällä valtaosa suurimmista puolueista oli ajatuksen takana (Journalisti 7/2011). Ryhmäkanne parantaisi selvästi pätkätyöläisten mahdollisuuksia ajaa asemaansa työpaikoilla.

Kohtuullisia korvauksia tekijöille

Hallitusohjelma lupaa toivotun muutoksen tekijänoikeuslakiin. Lailla säädeltäisiin nykyistä tarkemmin, mitkä ovat kohtuullisia ehtoja ja kohtuullisia korvauksia tekijänoikeuksien siirtämisestä tekijältä eteenpäin. Tämä olisi tekijöiden kannalta erittäin merkittävä askel parempaan.
Hyvitysmaksujärjestelmää hallitus uudistaa ”turvaamaan alan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa”.
Toisaalta hallitus aikoo jatkaa edeltäjänsä aineettomien oikeuksien strategiaa, joka puolestaan sisältää monia tekijän aseman heikennyksiä.

Ylen rahoitusfarssi jatkuu

Ennen vaaleja seitsemän kahdeksasta suurimmasta puolueesta oli sitä mieltä, että Yle pitäisi rahoittaa budjetilla – siis verovaroin (Journalisti 6/2011).
Vaaleissa Yle-asia kuitenkin vaiettiin kuoliaaksi. Hallitusneuvottelujen aikaan puolueet esittivät hyvin vaihtelevia malleja yhtiön rahoittamiseksi.
Lopulta hallitusohjelmaan kirjattiin, että Ylen rahoituksen uudistamisesta päätetään vuoden 2011 aikana. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) kokoamasta parlamentaarisesta työryhmästä ei ole syksyn aikana kuulunut kuitenkaan mitään.
Jos hallitus – työryhmän tuella – päättääkin Ylen rahoituksesta vielä tänä vuonna, asian vatvominen eduskunnassa vie oman aikansa vielä ensi keväänäkin.
Nykytasoinen Yle tarvitsee 480 miljoonaa euroa vuodessa. Lupamaksuja arvioidaan kertyvän tänä vuonna 462 miljoonaa euroa. Tv-maksun maksajien määrä vähenee joka vuosi kymmenellätuhannella.
Arvailujen varaan jää, miten maksuhalukkuuden käy ensi vuonna, jos Yle-veropäätös tämän vuoden aikana saadaan aikaiseksi. Joka tapauksessa uusi rahoitusmalli on voimassa aikaisintaan vuoden 2013 alussa.
”Ensi vuosi on Ylelle vaikea. Sopeutustoimet ovat käynnissä, ja väki vähenee noin sata henkeä vuodessa. Yhtiön talous on kuitenkin edelleen alijäämäinen. Lisäksi ensi vuonna järjestetään paljon suuria urheilukilpailuja, jotka osaltaan kasvattavat kuluja”, sanoo Arto Nieminen.
Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että Ylen säästöillä on suuri vaikutus myös tuotantoyhtiöiden talouteen. Kuten Ylelle, myös tuotantoyhtiöille ensi vuosi on erittäin epävarma.

Media-alan liikakoulutusta ei mainita

Media-alan liikakoulutusongelmaa ei hallitusohjelmassa mainita, vaikka viime keväänä opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiestyöryhmä esitti aloituspaikkojen runsasta vähentämistä.
Keväisen esityksen mukaan viestintä- ja media-alan ammatillisesta perusopetuksesta ja ammattikorkeakouluista vähennettäisiin yhteensä noin 1 300 aloituspaikkaa vuonna 2016.
Uusi hallitus kaavailee kuitenkin ammattikorkeakoulujen toimilupien, rahoituksen ja hallinnon uudistamista. Sekin saattaa osaltaan helpottaa media-alan aloituspaikkojen karsimista.

Alv tappaa lehdistöä

Tilattavien lehtien alv-korotuksen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta. Hallitus pyrkii saamaan yhdeksän prosentin alv:lla 90 miljoonan euron tulot.
Valitettavasti tämä on pelkkää matematiikkaa. Tavoiteltu miljoonasäästö voi kutistua jopa puoleen, sillä korotus laskee lehtien levikkejä entuudestaan, arvioi Arto Nieminen.
Pahimmillaan vero tappaa osan pienlehdistä. Viestinnän Keskusliitto on jo arvioinut, että veronkorotuksista seuraa ”todennäköisesti irtisanomisia lehtitaloissa”. VKL ennustaa veronkorotuksen kasvattavan työttömyyttä myös painotoiminnassa, paperiteollisuudessa, mainos- ja markkinointialalla ja jakelussa.
”Seurauksia ei ole hallitusneuvotteluissa mietitty ollenkaan”, Nieminen
sanoo.

(Alv:stä lisää sivulla 5)