Urpilainen vaatii kustantajat lamatalkoisiin

”Lehtiyhtiöiden omistajien tulisi olla valmiita tinkimään omista voitoistaan.” Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Miksi lehtitilauksista ei pitäisi maksaa arvonlisäveroa, kun lääkkeistä ja ruuasta pitää? Tätä kysyvät kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori, kun heitä pyytää perustelemaan lehtitilausten arvonlisäveron nostamista nollasta yhdeksään prosenttiin.
Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen vastaa, ettei lehtitilausten ja lääkkeiden verokohtelua voi verrata toisiinsa. Lehtien verottomuudella on Niemisen mukaan pyritty turvaamaan laaja paikallislehdistö ja moniääninen journalismi. Onko hallitus valmis uhraamaan ne?
Ei, mutta jostain on säästettävä, sanoo valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).
”Valtiontalous on lähes yhdeksän miljardia alijäämäinen. Jotta velkaantuminen voidaan pysäyttää, tarvitaan säästöjä ja veronkorotuksia. Tilattavien lehtien veronkorotus on yksi toimista, joista hallitusneuvotteluissa sovittiin”, Urpilainen sanoo.
Kun verotusta kiristetään runsaasti yli miljardilla eurolla, lehtiyhtiötkään eivät voi välttää elvytystalkoita. Mutta arvonlisävero kohdistuu kuluttajiin, sillä kustantajat ovat sanoneet siirtävänsä veron suoraan tilausmaksuihin.
Viestinnän Keskusliitto on ennustanut toimittajien työttömyyden kasvua ja lehtien lakkautuksia. Näin hallituksen kaavailema 90 miljoonan euron tuotto pienenisi huomattavasti.
”Toivon, että korotuksella ei ole tällaisia vaikutuksia”, valtiovarainministeri Urpilainen sanoo.
”Lehtiyhtiöiden omistajien tulisi olla valmiita tinkimään omista voitoistaan.”

Koko arvonlisäverosoppa syntyi Niemisen mukaan, kun Sdp ei suostunut hallitusneuvotteluissa yleisen arvonlisäverokannan nostamiseen.
”Sitten jouduttiin kaivamaan laarista kaikki keinot, joilla verotuloja voisi kasvattaa”, Nieminen sanoo.
Hallitusneuvotteluissa mukana ollut vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki sanoo, että lehdistön arvonlisäveroon kajoaminen ei ollut hänen puolueensa tavoitteissa.
Vihreät olisivat lisänneet verotuksen progressiota ja nostaneet kaikkia arvonlisäverokantoja prosenttiyksiköllä. Jälkimmäinen tavoite oli myrkkyä demareille.
Sinnemäki ei pidä lehtitilausten verollisuutta sinänsä ongelmallisena.
”Arvonlisäveron alentaminen ei yleensä ole paras tapa edistää tai tukea jotain toimintaa. Tässä kuitenkin on se ongelma, että korotus on niin iso. Veronkorotukset on yleensä tapana toteuttaa siten, että ne ovat asteittaisia ja toimijat voivat niihin varautua.”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo, että puolue olisi korottanut yleistä arvonlisäveroa. Ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroa ei olisi nostettu, eikä lehtien nollaveroon kajoaminen tullut missään vaiheessa esiin keskusteluissa. Keskusta ei ole vielä tehnyt omaa vaihtoehtobudjettiaan.
Myöskään perussuomalaiset eivät ole muodostaneet kantaansa asiaan. Puolueen eduskuntaryhmän johtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo kuitenkin, että lehtitilausten verollepanoa vastustetaan ryhmässä laajasti.
Valtiovarainministeriö ei ole selvittänyt veronkorotuksen viestintäpoliittisia eikä työllisyysvaikutuksia. Urpilaisen viime viikolla tavannut Arto Nieminen sanoo jääneensä siihen vaikutelmaan, että Urpilainen alkaa niitä nyt miettiä.
Sinnemäen mukaan eduskunnan on selvitettävä vaikutukset, jos hallitus budjettiriihen jälkeen tuo korotuksen eduskuntaan.
Kulttuuri- ja mielipidelehtien liitto Kultti varoittaa, etteivät pienlehdet selviä verollepanosta. Kultti vaatii, että nämä lehdet vapautetaan alv:stä.
Urpilainen ei pidä sitä mahdollisena.
Sen sijaan Arhinmäki yrittää kompensoida alv:n vaikutuksia kasvattamalla kulttuuri- ja mielipidelehtien tukia.