Liiton säännöt

Suomen Journalistiliiton säännöt

 

Hyväksytty liiton vuosikokouksessa 23.4.1967, muutettu liittokokouksissa 31.5.1971, 22.5.1974, 25.5.1977, 21.5.1980, 25.5.1983, 22.5.1986, 20.5.1992,18.5.1995, 28.5.1998, 22.5.2002, 18.5.2006 ja 14.2.2008.

Rekisteröity oikeusministeriössä 7.10.1967, muutokset 10.3.1972, 3.4.1975, 31.1.1978, 10.6.1982, 11.1.1988, 16.2.1993, 18.10.1996, 16.9.1998, 27.8.2002, 29.12.2006 ja 29.9.2009.

Valtuuston joulukuussa 2010 tekemiä sääntömuutoksia ei ole vielä vahvistettu, mutta ne on lisätty näihin sääntöihin.

 

 


I Nimi, kotipaikka ja tarkoitus
 

1 §

1. Liiton nimi on Suomen Journalistiliitto - Fin­lands Journalistförbund ry.

 

2. Liiton kotipaikka on Helsinki.

 

2 §

1. Liiton tarkoituksena on Suomen toimitustyönteki­jöiden ammatillisten yhdistysten yhdyssiteenä toi­mien

 

a) valvoa jäsentensä palkkausta ja muita työehtoja sekä sosiaalisia ja ammattiin liittyviä yhteisiä etuja,

 

b) tehdä sopimuksia jäsentensä työehdoista,

 

c) avustaa jäseniään tekijänoikeusasioissa ja te­kijänoikeuslain tar­koittamien oikeuksien käyttöehtoja koskevien sopi­musten tekemisessä,

 

d) tukea vaikeuksiin joutuneita jäseniään,

 

e) parantaa ammattikunnan yhteiskunnallista asemaa ja kohottaa sen ammatillista tasoa,

 

f) toimia hyvän ammattietiikan edistämiseksi,

 

g) edistää journalistien kansainvälistä yhteistoi­mintaa ja

 

h) erityisesti vaalia sananvapauden loukkaamattomuutta.

 

2. Tarkoituksensa saavuttamiseksi liitto voi

 

a) perustaa ja kartuttaa rahastoja,

 

b) ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,

 

c) järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia,

 

d) harjoittaa julkaisutoimintaa ja majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä

 

e) hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeel­lisia kiinteistöjä ja lomanviettopaikkoja.

 

 

3. Liitto voi saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kan­taa ja vastata.

 

4. Liitto voi liittyä jäseneksi kansallisiin tai kan­sainvälisiin järjestöihin.

 

II Jäsenyhdistykset
 

 

3 §

1. Liiton jäsenyhdistykseksi voi valtuusto ha­kemuksesta hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, jossa on vähintään kolmekymmentäviisi (35) henki­löjäsentä ja joka toimii liiton tarkoitusperien hyväksi.

 

2. Ahvenanmaan maakunnassa toimiva jäsenyhdistys voi­daan hyväksyä jäsenyhdistykseksi, vaikkei sen jä­senmäärä ylitä 1. momentin

vähimmäisjäsenmäärää. Tähän jäsenyhdistykseen sovelletaan näiden sääntö­jen velvoitteita ja valtuuksia paitsi milloin niistä muualla näissä sään­nöissä erikseen sää­de­tään.

 

3. Jäsenyyshakemus on jätettävä liitolle kirjallises­ti, liitteenä ote yhdistyk­sen sen kokouksen pöytä­kirjasta, jossa liittymisestä on päätetty, yhdis­tyksen säännöt ja jäsenluettelo.

 

4 §

1. Jäsenyhdistyksen toiminta-alueen ja toiminta-alan määrää valtuus­to

kuultuaan kaikki jäsenyhdistyksiä.

 

5 § 1

. Jäsenyhdistyksen jäsenen, jota jäljempänä näissä säännöissä sanotaan jäseneksi, on kuuluttava liit­toon henkilöjäsenenä.

 

 

 

III Toimitusosastot

 

6 §

1. Liiton henkilöjäsenet voivat perustaa liiton pai­kallisiksi ammattiosas­toiksi yrityksittäin, alu­eittain tai ammattialoittain toimivia toimitusosas­toja, joita sanotaan näissä säännöissä osa­stoiksi.

 

2. Osastojen säännöt vahvistaa liiton hallitus.

 

3. Mikäli osastosta muodostetaan rekisteröity yhdistys, osaston on lähetettävä sääntönsä liiton hallituksen vahvistettavaksi ennen yhdistysrekisterikäsittelyä.

 

4. Osasto ei ole liiton jäsen.


IV Henkilöjäsenet

 

 

7 §

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä:

 

1. Henkilö, joka on työsuhteessa toimituksellisessa työssä tai ohjelma­työssä tiedotusvälineessä, pääasiassa tiedo­tus­väli­neitä palvele­vassa artikkeli-, uutis- tai kuvatoimistossa tai muus­sa viestintä­- tai kustannusalan yritykses­sä.

 

2. Muu työsuhteessa oleva henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä.

 

3. Freelance-journalisti, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä.

 

4. Liiton tai sen jäsenyhdistyksen toimihenkilö.

 

5. Alan opettaja tai tutkija.

 

6. Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä journalistiseen ammattiin opiske­leva henkilö. Opiskelijajäsenellä ei ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta luottamus­tehtäviin osasto-, yhdistys- eikä liittotasolla.

 

7. Jäsenyyden voi säilyttää määräaikaista yhteiskunnallista tai kansainvä­listä tehtävää hoitava jäsen sekä eläkkeelle siirtynyt jäsen.

 

8 §

1. Jäsenen pääasiallisiin tehtäviin ei saa kuulua viestintäalalla toimivan yrityksen taloudellisten etujen valvominen tai ratkaiseva päätösvallan

käy­ttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asiois­sa.

 

2. Mikäli jäsenedellytykset ovat 7 §:n ja 8 § 1 kohdan mukaisesti olemassa, jäsenyyden esteenä ei ole se, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan toimituksellisia toimihenkilöitä. Edellä tarkoitetulla jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta osastotasolla, eikä hän voi osallistua työpaikkatason järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

9 §

1. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus.

 

2. Jäsenyyshakemus on jätettävä jäsenyhdistykselle. Jäsenyhdistys antaa hakemuksesta liiton hallituk­selle lausunnon.

 

10 §

1. Jäsen voi kuulua samanaikaisesti vain yhteen jä­senyhdistykseen.

 

 

 

 

 

V Eroaminen ja erottaminen
 

 

11 §

1. Liitosta eroamisesta on jäsenyhdistyksen ja jäse­nen ilmoitettava kirjalli­sesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta valtuuston pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

12 § 1. Jäsenyhdistys tai jäsen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä tai kieltäytyy noudattamasta liiton johtoelinten päätöksiä tai määräyksiä tai esiintyy ammatin arvoa alentavasti, voidaan yksityisen tai julkisen varoituksen jälkeen tai varoituksetta

 

a) erottaa liitosta määräajaksi,

 

b) erottaa liitosta ainaiseksi.

 

13 §

1. Jäsenyhdistyksen varoittamisesta tai erottamisesta päättää val­tuusto hallituksen esityk­sestä tai omasta aloitteestaan.

 

2. Varoittamis- tai erottamispäätöstä ei saa tehdä, ennen kuin jäsenyhdis­tykselle on annettu mahdollisuus kirjallisen selvityksen jättämi­seen määräajassa eikä erottamispäätöstä, ennen kuin yhdistyk­selle on annet­tu mahdollisuus pitää vuosikokous.

 

14 §

1. Jäsenen varoittamisesta tai erottamisesta päättää hallitus joko omasta aloitteestaan tai jä­senyhdistyksen esityksestä.

 

2. Varoittamis- tai erottamispäätöstä ei saa tehdä, ennen kuin jäsenelle on annettu mahdol­lisuus kirjallisen selvityksen jättämiseen määräajassa.

 

3. Erottamispäätöksestä, jonka katsotaan tulleen ero­tetun jäsenen tietoon seitsemän (7) päivän kulut­tua siitä kun tieto päätöksestä on hänelle kirjat­tuna postitettu, voi jäsen valittaa viidentoista (15) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan hallitukselle osoitetulla kirjatulla kir­jeellä valtuustoon, jonka päätös on lopulli­nen.

 

15 §

1. Jäsen, jonka jäsenyysedellytykset ovat lakanneet tai joka laiminlyö valtuuston vahvistaman jäsenmaksun tai palvelumaksun maksamisen huomautuksesta huolimatta yli kuuden kuukauden ajalta, katsotaan hallituksen pää­tök­sellä ero­te­tuk­si.

 

2. Ennen kuin hallitus päättää jäsenen erottamisesta jäsenedellytys­ten lakkaamisen takia, on jä­senelle varattava 14 §:n mukainen mahdol­lisuus kirjallisen selvityksen antamiseen.

 

16 §

1. Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys tai jäsen on velvollinen maksamaan erääntyneet tai määräaikaan sidotut maksut.

 

2. Eronneella tai erotetulla jäsenyhdistyksellä tai jäsenellä ei ole oikeutta liiton varoihin.

 

3. Purkautunut jäsenyhdistys katsotaan valtuus­ton päätöksellä erote­tuksi.

 

 

 

 

VI Jäsenyhdistyksen, toimitusosaston ja jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

 

17 §

1. Jäsenyhdistyksen ja jäsenen katsotaan liittyessään sitoutuneen noudat­tamaan näitä sääntöjä ja liiton johtoelinten päätöksiä ja mää­räyksiä ja vastaamaan asetettavista velvoitteista.

 

18 §

1. Jäsenyhdistyksen säännöissä on määriteltävä yhdis­tyksen tarkoitus, toiminta-alue sekä liittoval­tuuston hyväksymät jäsenyysedellytykset.

 

19 §

1. Jäsenyhdistys on velvollinen sen lisäksi, mitä näissä säännöissä toi­saalta on säädetty

 

a) huolehtimaan jäsenyyshakemusten sekä jäsenyy­destä eroamisen tai erottamisen aiheuttamista toi­menpiteistä,

 

b) pitämään jäsenluettelonsa ajan tasalla,

 

c) ilmoittamaan liitolle viipymättä luottamus- ja toimihenkilöstönsä muutokset,

 

d) ilmoittamaan liitolle hyvissä ajoin vuosi- ja muista kokouksistaan,

 

e) sallimaan liiton edustajille läsnäolo- ja puhe­oikeuden kokouksissaan,

 

f) toimittamaan liitolle jäljennöksen yhdistyksen kokouksen pöytäkirjas­ta liiton hallituksen pyynnöstä,

 

g) lähettämään liitolle vuosittain toiminta- ja tilikertomuksensa.

 

2. Jäsenyhdistys on lisäksi velvollinen

 

a) tekemään sääntöihinsä liiton sääntöjen muutok­sista aiheutuvat muu­tokset vuoden kuluessa liiton sääntöjen muutosten rekisteröimisestä,

 

b) lähettämään sääntöjensä muutosehdotukset liit­on hallituksen tarkis­tettavaksi ennen sääntömuutosten rekisteröintiä.

 

 

 

 

20 §

1. Osasto on velvollinen

 

a) noudattamaan liiton sääntöjä ja liiton johtoelinten päätöksiä ja määräyksiä ja vastaamaan asetettavista velvoitteista,

 

b) pitämään jäsenluettelonsa ajan tasalla,

 

c) ilmoittamaan liitolle ja toiminta-alueen jä­senyhdistykselle viipymättä toiminta-alueensa luo­ttamus- ja toimihenkilöstönsä muutokset,

 

d) sallimaan liiton ja toiminta-alueensa jäsenyh­distyksen edustajien läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksissaan,

 

e) toimittamaan liitolle tai toiminta-alueen jä­senyhdistykselle sen vaati­muksesta jäljennöksen osaston kokouksen pöytäkirjasta,

 

f) lähettämään toiminta-alueensa jäsenyhdistyksel­le vuosittain toimin­ta- ja tilikertomuksensa,

 

g) toimeenpanemaan luottamusmiesvaalit.

 

2. Osasto on lisäksi velvollinen

 

a) tekemään sääntöihinsä liiton hallituksen määrää­mät muutokset,

 

b) lähettämään uudet ja muutetut sääntönsä viipy­mättä liiton hallituksen vahvistettaviksi.

 

21 §

1. Jäsen on velvollinen maksamaan liitolle val­tuuston määräämän jäsenmaksun. Opiskelijajäsen maksaa jäsenmaksuna palvelumaksun, jonka suuruu­desta päättää vuosittain valtuusto.

 

22 §

1. Liiton kunniajäsen on vapaa jä­senmaksusta.

 

2. Eläkkeelle siirtynyt jäsen on vapaa jäsenmaksusta.

 

3. Työtön tai ase- tai siviilipalvelusta suorittava jäsen on vapaa jäsen­mak­sus­ta.

 

4. Palkattomalla äitiys- tai vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla oleva jäsen on vapaa jäsenmaksusta.

 

5. Sairaan tai muuten vaikeuksiin joutuneen jäsenen hallitus voi hake­muksesta määräajaksi va­pauttaa jäsenmaksusta.

 

6. Jäsenen, joka työsuhteessa palkattomalla vapaalla tai ilman työsuhdet­ta harjoittaa opintoja, hallitus voi hakemuksesta vapauttaa enin­tään vuodeksi kerrallaan jäsenmaksusta.

 

23 §

1. Jäsen voi valtuuttaa liiton tekemään puolestaan tekijänoikeuslainsäädäntöön perustu­vien oikeuksien käyttöehtoja koskevia sopimuksia. Jäsen voi hallitukselle osoitetulla kirjal­lisella ilmoituk­sella peruuttaa valtuutuksen tai asettaa sille rajoituksia.

 

24 §

1. Jäsen on velvollinen vaadittaessa antamaan hallitukselle luotta­muksellisia tietoja palkkauk­sestaan ja työehdoistaan sekä tarvittavat henkilö­tiedot.

 

2. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan liitolle, jos työnantaja ei työsuhtees­sa noudata lain tai sopi­musten määräyksiä.

 

3. Jäsenellä ei ole oikeutta siirtyä sellaisen työn­antajan palvelukseen, jon­ka hallitus on ase­ttanut hakukieltoon tai saartoon.

 

4. Työriidan syttyessä liiton ja työnantajan tai työ­nanta­jain yhteen­liitty­män välillä jäsenen on ehdot­tomasti ja tar­koin nouda­tettava liiton elin­ten antamia ohjeita ja mää­räyk­siä.

 

25 §

1. Jäsenellä on oikeus saada liiton tukea kaikissa palkka-, työehto- ja työsuhdeasioissa.

 

2. Hallitus voi harkintansa mukaan tukea ja auttaa jäsentä myös muulla vastaavalla tavalla.

 

26 §

1. Valtuusto määrää ehdot, joilla jäsenelle annetaan jäsenkortti.

 

2. Hallitus voi peruuttaa jäsenkortin, jota käyte­tään väärin.

 

 

VII Työehtosopimusasiat

 

27 §

1. Työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää ­valtuusto. Halli­tus voi alistaa myös muut työehtosopimusta koskevat ratkaisut ­valtuus­ton päätettäväksi.

 

2. Valtuusto voi valtuuttaa ­hal­lituksen hyväksymään nimetyn työehtosopi­muksen.

 

3. Valtuusto voi valtuuttaa hallituksen hyväksymään työeh­tosopimuksen voimassa ollessa teh­tävät tarkistukset.

 

4. Työehtoja koskevista liiton sopimusesityksistä ja -neuvotteluista päät­tää valtuuston tar­vitta­essa antamien ohjeiden mukaan hallitus.

 

5. Sopimusesityksiä valmisteltaessa on kuultava jä­senyhdistyksiä ja osas­toja.

 

28 §

1. Hakukiellosta, saarrosta, lakosta tai muusta työ­taistelutoimesta päät­tää hallitus.

 

2. Laajaa työtaistelua koskevan päätöksen voi ­hallitus alistaa val­tuuston hyväksyttäväk­si.

 

 

 


VIII Jäsenäänestykset
 

29 §

1. Ennen työehtosopimusratkaisua tai muuta liiton toiminnan kannalta laajakantoista ratkaisua voi valtuusto tai hallitus toimeenpanna neuvoa antavan jäsenäänestyksen.

 

2. Neuvoa antavaan jäsenäänestykseen voivat osallis­tua vain ne jäsenet, joita asia koskee.

 

 

IX Huomionosoitukset

 

30 §

1. Liiton kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä valtuuston päätöksellä kutsua henkilö, joka erityisen ansioituneesti on toimi­nut liiton tarkoitusperien hyväksi.

 

2. Kunniajäseneksi voidaan kutsua myös ammatissa eri­tyisesti ansioitunut henkilö.

 

31 §

1. Liiton ansiomerkin voi hallitus myöntää henkilölle, joka ansioi­tuneesti on työskennellyt liiton hyväksi.

 

32 §

1. Liiton huomionosoituksia koskevista ohjesäännöistä päättää valtuusto.

 

 

X Valtuusto

 

33 § 1. Valtuustolla on ylin päätäntävalta liiton asioissa.

 

34 §

1. Liiton jäsenyhdistykset valitsevat jäsenmääränsä suhteessa edustajansa valtuustoon neljäksi vuodeksi.

 

2. Yhdistyksen valitsemien valtuutettujen määrä on järjestäytymiskokousta edeltävän kalen­terivuoden viimeisen päi­vän yhdistyksen jäsenmäärän ja liiton jäsenmäärän suh­teen mukainen osuus seitsemästäkymmenestä (70), kuitenkin vähintään yksi valtuutettu. Luku 70 jaetaan liiton koko jäsenmäärällä. Kunkin yhdistyksen valtuutettujen määrä saa­daan kertomalla näin saatu luku yhdistyksen jäsenmää­rällä. Laskutoimi­tuksissa käytetään kolmea desi­maalia ja noudatetaan yleisiä pyöristys­sääntöjä.

 

3. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Se alkaa sääntömääräisestä syyskokouksesta, jota kutsutaan järjestäytymiskokoukseksi, ja päättyy seuraavan valtuustokauden järjestäytymiskokousta edeltävänä päivänä.

 

4. Jokaiselle varsinaiselle valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen sekä järjestykseltään määrättyjä yleisvarajäseniä enintään kaksi kertaa yhdistyksestä valittujen varsinaisten jäsenten määrä.

 

5. Varsinaisen valtuuston jäsenen ollessa estyneenä hänen tilalleen tulee ensisijaisesti henkilökohtainen varajäsen ja seuraavaksi yleisvarajäsen määrätyn järjestyksen mukaisesti.

 

6. Valtuuston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen liiton jäsen paitsi liiton toimihenkilö ja sääntöjen 22 § 2. kohdan perusteella jäsenmaksusta vapaa jäsen.

7. Jos valtuuston jäsen kesken valtuuston toimikauden menettää sääntöjen 44 §:n 6. kohdassa tarkoitetun vaalikelpoisuutensa tai eroaa sen jäsenyhdistyksen jäsenyydestä, jonka piiristä hänet on valtuustoon valittu, on hänen erottava valtuustosta. Yhdistys voi valita valtuustosta eronneen jäsenen tilalle sääntöjensä mukaisella tavalla uuden valtuutetun. Mikäli täydennysvalintaa ei ole suoritettu, noudatetaan 34 § 5. kohdan mukaista menettelyä.

 

8. Jos valtuuston puheen­johtaja tai ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja eroaa sen jä­senyhdistyksen jäsenyydestä, jonka piiristä hänet on valtuustoon valit­tu, on hänen erottava valtuustosta. Puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan tai toisen varapuheenjohtajan erottua tai jos hän on muuten pysyvästi estynyt, hänen tilalleen valitaan uusi puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtaja valtuuston jäsenten keskuudesta.

 

9. Uudella jäsenyhdistyksellä, joka liittoon hyväksy­tään valtuustokauden aikana, on oikeus nimetä valtuustoon vaa­likelpoinen huomioitsijansa, jolla on valtuuston kokouksessa puheoikeus. Mikäli jäsenyhdistys lopettaa toimintansa, on sen valitsemien edustajien erottava valtuustosta, kun valtuusto toteaa purkautuneen yhdistyksen erotetuksi.

 

10. Valtuustoon erikseen valituilla opiskelijaedustajilla on kokouksissa samanlainen puhe-, esitys- ja aloiteoikeus kuin varsinaisilla valtuutetuilla. Opiskelijaedustajien valinnasta määrätään erillisellä ohjesäännöllä, josta päättää valtuusto.

 

35 §

1. Valtuusto kokoontuu hallituksen kut­susta

 

a) kahdesti vuodessa varsinaiseen kokoukseen, ke­vätkokoukseen 15.4. – 31.5. välisenä aikana ja syyskokoukseen 1.11. – 15.12. välisenä aikana ja

 

b) ylimääräiseen kokoukseen hallituksen har­kinnan mukaan tai

 

c) ylimääräiseen kokoukseen hallituksen har­kinnan mukaan ­valtuuston puheenjohtajan esi­tyksestä

 

2. Varsinaisesta valtuuston kokouksesta on an­nettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osas­toille viimeistään kaksi kalenterikuukautta ennen kokousta.

 

3. Asia, jonka valtuuston jäsen, jäsenyhdistys tai osasto haluaa käsi­teltäväksi valtuuston varsi­naisessa kokouksessa, on kirjallisesti esitet­tävä hallituk­selle neljä viikkoa ennen kokousta.

 

4. Valtuuston ylimääräinen kokous on hal­lituksen kutsuttava koolle kahden (2) viikon ku­luessa siitä, kun vähintään neljännes (1/4) val­tuuston jäsenistä tai neljännes (1/4) liiton jäsenyhdistyksistä sitä esittämänsä asian käsitte­lemiseksi halli­tukselta kirjallisesti vaa­tii.

 

36 §

1. Kutsu valtuuston kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti

 

a) varsinaiseen kokoukseen viimeistään seitsemän (7) päivää ja

 

b) ylimääräiseen kokoukseen viimeistään kolme (3) päivää ennen ko­kousta.

 

2. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

 

3. Kokouksesta on ilmoitettava jäsenyhdistyksille ja liiton tilintarkastajille.

 

4. Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjoh­tajalla ja jäsenellä sekä liiton tilintarkastajal­la ja toimihenkilöllä on puheoikeus valtuus­ton kokouksessa.

 

37 §

 

1. Valtuuston tehtävänä on muualla näissä sään­nöissä mainittujen asiain lisäksi

 

a) vahvistaa hallituksen ja valmisteluelin­ten ohjesäännöt,

 

b) päättää liiton puheenjohtajan palkkausperus­teista sekä hallituk­sen ja valmisteluelinten jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista,

 

c) päättää matka- ja kokouskulujen korvaamisesta,

 

d) antaa valtuustokauden päättyessä selostus liiton toiminnasta ja taloudesta seuraavan valtuustokauden järjestäytymiskokoukselle sekä

 

e) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, kiin­nittämisestä tai myy­misestä.

 

38 §

1. Valtuusto on päätösvaltainen, kun sen pu­heenjohtaja tai varapu­heenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) valtuuston jäsenistä on läsnä.

 

39 § 1. Valtuuston kokouksessa

 

a) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltai­suus sekä

 

b) valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajat ja muut kokousvirkailijat.

 

40 § 1. Valtuuston ensimmäisessä sääntömääräisessä syyskokouksessa, jota kutsutaan järjestäytymiskokoukseksi

 

a) valitaan valtuustolle puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sen var­sinaisten jäsenten keskuudesta,

 

b) käsitellään edellisen valtuustokauden kirjallinen selostus liiton toiminnasta ja taloudesta,

c) vahvistetaan liiton toiminnan ja talouden ylei­set perusteet valtuustokaudeksi,

 

d) valitaan liiton puheenjohtaja, joka toimii hal­lituksen puheen­johta­ja­na sekä hal­li­tuksen ensim­mäinen ja toi­nen varapu­heen­johtaja ja

 

e) valitaan hallituksen kymmenen (10) jäsen­tä.

 

2. Valtuuston kevätkokouksessa

 

a) käsitellään edellisen vuoden vuosi- ja toiminta ja esitetään tilintarkastajain lausunto,

 

b) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vah­vistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntä­misestä hallitukselle ja muille tilivelvol­lisille ja

 

c) käsitellään muut asiat.

 

3. Valtuuston syyskokouksessa

 

a) vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunni­telma,

 

b) vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksut ja niiden maksuajat sekä jäsen­mak­suista jäsenyhdistyk­sille ja osastoille pa­lautettavat osuudet,

 

c) vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio,

 

d) valitaan tilintarkastajat seuraavaksi kalenterivuodeksi ja

 

e) käsitellään muut asiat.

 

 

XI Hallitus

 

41 §

1. Hallituksella on toimeenpanovalta liitossa.

 

42 §

1. Hallitukseen kuuluvat liiton jäsenistä valitut

 

a) puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjoh­tajaksi,

 

b) hallituksen ensimmäinen ja toinen varapu­heenjohtaja,

 

c) kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä.

 

Liiton sääntöjen 22 § 2 kohdan perusteella jäsenmaksusta vapaa ei ole vaalikelpoinen hallitukseen.

 

2. Hallituksen toimikausi alkaa valtuuston järjestäytymiskokousta seuraavan kalenterivuoden alusta ja kestää neljä vuotta.

 

3. Jos hallituksen puheenjohtaja, varapuheen­johtaja tai jäsen kesken toimikautta menettää vaa­likelpoisuutensa, eroaa tai valtuuston pää­töksellä erotetaan, valtuusto valitsee jäljellä olevaksi toimikau­deksi hallitukseen uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäse­nen.

 

4. Hallituksen kokouksissa valtuuston puheenjohtajalla, ensimmäisellä varapuheenjohtajalla ja toisella varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus.

 

43 §

1. Hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toi­mintaa näiden sääntöjen ja valtuuston päätösten mukaan liiton tarkoi­tusperien saavuttamiseksi.

 

 

2. Hallitus

 

a) ottaa ja erottaa liiton toimihen­kilöt ja päät­tää näiden palkka- ja työ­eh­doista,

 

b) hoitaa jäsenyysasiat,

 

c) johtaa liiton taloutta,

 

d) hyväksyy taloudelliset ja muut sopimukset, elleivät ne kuulu valtuustolle

e) laatii vuosi- ja toiminta,

 

f) päättää liiton vakinaisten edustajien valitsemisesta koti- ja ulkomaisiin keskusjärjestöihin,

 

g) valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat sekä

 

h) edustaa liittoa.

 

Hallitus voi alistaa haluamansa asi­an valtuuston käsiteltä­väksi.

 

44 §

1. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

 

2. Hallitus on kutsuttava koolle, jos kolme (3) hallituksen jäsentä vaatii sitä kirjallises­ti puheenjohtajalta.

 

45 §

1.Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kuuden (6) muun jäsenen ollessa läsnä.

 

46 §

1. Hallitus voi asettaa tarpeelliseksi katsomi­aan valmistelu- ja toi­mielimiä. Niitä koskevan säännöstön vahvistaa valtuusto.

 

 

XII Äänestykset

 

47 §

1. Valtuuston kokouksessa on äänestys toimitettava umpilipuin, jos vähintään kymmenesosa (1/10) valtuutetuista sitä vaatii.

 

2. Vaali on vaadittaessa toimitettava lippuäänestyksellä.

 

3. Lippuäänestyksessä ja vaalissa ratkaisee äänten mennessä tasan arpa, muulloin puheenjohtajan kanta

 

 

 

XIII Liiton nimen kirjoittaminen

 

48 §

1. Liiton nimen kirjoittavat yhdessä liiton puheen­johtaja ja jompikumpi hallituksen varapu­heenjohtajista, tai joku heistä yhdessä val­tuuston määräämän toimihenkilön kanssa, aina kaksi yhdessä.

 

 

XIV Vuosikertomus ja tilit

 

49 §

1. Liiton vuosikertomus ja tilit pääte­tään kalenterivuosittain.

 

50 §

 

1. Tilit on vuosittain viimeistään maaliskuun 15. päivänä jätettävä tilintarkastajil­le.

 

2. Tilintarkastajain on annettava lausuntonsa viimeistään huhtikuun 1. päivänä.

 

51 §

1. Vuosi- ja toimintakertomukset, taseet sekä tilin­tarkastajain niistä antama lausunto on lähetettävä tiedoksi jäsenyhdistyksille.

 

2. Valtuuston ja hallituksen pöytäkir­joista on jäljennökset lähe­tettävä jäsenyhdistyk­sille.

 

 

XV Sääntöjen muuttaminen

52 §

 

1. Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä valtuuston kokouksessa, jos asiasta on kokouskutsussa mainittu ja muutosten puolesta on annettu vähintään kaksi kolmannesta (2/3) äänistä.

 

2. Sääntöjen muutos ei kumoa jo saavutettua jäsenoi­keutta.

 


XVI Liiton purkaminen
 

53 § 1. Päätös liiton purkamisesta on tehtävä äänestämällä umpilipuin kahdes­sa peräkkäisessä, vähintään vii­dentoista (15) päivän väliajoin pidetyssä valtuuston kokouksessa.

 

2. Liitto purkautuu, jos kummassakin kokouksessa pur­kamisen puolesta on annettu vähintään kaksi kol­mannesta (2/3) äänistä.

 

 

54 §

 

1. Liiton purkautuessa sen varat on käytettävä liiton päämääriä edistäviin tarkoituksiin purkamiskokouksen määräämällä tavalla ottaen lahjoitusvarojen osalta huomioon mahdolliset sidonnaismääräykset.