Journalistiliiton valtuuston syyskokous 8.-9.12.2011

TALOUSOSIOSSA JÄSENMAKSUT JA BUDJETTI

Talousasioiden käsittely aloitettiin Turun Sanomien toimitusosaston aloitteella, jossa liiton edellytetään järjestävän erilaisia kokoontumisia ulkomailla ainoastaan, jos niihin liittyy olennaisena osana kyseisen maan journalistiseen edunvalvontaan liittyviä osioita.

Liittohallituksen mukaan toivomus keskittää liiton kokoukset Suomeen toteutuu jo nyt. Esimerkiksi vuoden 2012 toimintasuunnitelmaehdotuksessa on liiton hallituksen, valiokuntien ja työryhmien kokousten lisäksi 25 eri koulutustilaisuutta, joista vain yksi on suunniteltu pidettäväksi ulkomailla. Hallitus esitti aloitteen hylkäämistä ja myös Turun Erja Hyytiäinen piti saatua vastausta riittävänä. Aloite kaadettiin yksimielisesti.

Esitys ensi vuoden jäsenmaksuista hyväksyttiin keskustelutta. Työsuhteisten valtakirjalla perittävä maksu on edelleen 1,30 prosenttia, mikä sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun 10 euroa kuukaudessa. Kassamaksun osuudessa on 1,50 euron korotus.

Liiton saamasta jäsenmaksukertymästä yhdistyksille palautetaan aiempaan tapaan 20 prosenttia.

Ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaa esitellyt Arto Nieminen sanoi, että uusi vuosi on taloudellisesti poikkeuksellinen kun budjetti jouduttiin tekemään valmiiksi alijäämäiseksi.

"Uusia avauksia ei juuri ole voitu tehdä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kaikkia keskeisiä asioita ja nykytasoista toimintaa voida hoitaa. Meidän toimintamme luonne on sellainen, että sen rahoittamiseen tarvitaan muitakin kuin jäsenmaksuvaroja eli tarvitsemme omaisuuden tuottoja. Omaisuus taas on olemassa työtaisteluvalmiuden vuoksi."

"Ensi vuosi ei ole tes-vuosi, mutta yksin yt-tilanteet teettävät meillä suuresti töitä edunvalvonnassa. Kustannustoimittajien palkkarakenteen tarkistukset ovat merkittävä kohde. Meidän kannaltamme jonkinasteisia muutoksia tapahtuu Yleisradiossa, kun Ylen rahoituksesta tulee viimein esitys. MTV liittyy VKL:n jäseneksi ja se vaikuttaa myös meidän toimintaamme. Freelance-strategia uudistetaan ja free-edunvalvonta vaatii tämän ryhmän kokeman kohtelun vuoksi liitolta enemmän lihaa luiden ympärille", Nieminen kertoi.

Nuorten journalistien ja opiskelijoiden ja sekä harjoittelijoiden asemaa koskeva selvitysprojekti valmistuu alkuvuodesta 2012. Mediapolitiikasta Nieminen nosti esiin Julkisen sanan neuvoston toimintaedellytysten turvaamisen - valtion tuki neuvostolle on pienenemässä ja taustayhteisöjen kuten kustantajajärjestöjen ja SJL:n on otettava lisää rahoitusvastuuta.

"Jo kevätvaltuustossa tai myöhemmin meillä voisi olla mahdollisuus keskittyä myös liiton organisaatiouudistuksen käsittelyyn. Journalismin päivät voidaan järjestää alueellisesti ja tätä varten harkinnanvaraista järjestötukea on kasvatettu", puheenjohtaja Nieminen mainitsi.

Budjetin alijäämä on 113 000 euroa. Jäsenmaksutuloliitolle yhdistyspalautusten ja työttömyyskassan osuuden jälkeen on 3,6 miljoonaa euroa. Kaikkiaan jäsenmaksuista palautuu kentälle 25 prosenttia.  Sijoitustoiminnan tuotoksi arvioidaan 470 000 euroa. Kokonaiskuluista 52 prosenttia on merkitty henkilöstökuluihin. Toimintamenoista järjestökulujen osuus on 13 ja liiton muiden kulujen 14 prosenttia, joista jälkimmäisen aiheuttavat poikkeukselliset toimitilamenot.

Kansainvälisen ja solidaarisuustoiminnan prosenttiosuus toimintakuluista on 3,7 prosenttia, järjestökoulutuksen 4 ja Journalistin 3,1 prosenttia. Tes-toiminta vie ilman palkkakulujen osuutta 3 prosenttia toimintakuluista.

Yleiskeskustelussa Pirkanmaan Sari Sainio halusi tietää, onko monia riskitekijöitä sisältävälle budjetille varasuunnitelmaa siltä varalta, että arvioidut tulot eivät toteudukaan. Hän myös kysyi kohteita, joista voisi höylätä ja säästää helpoimmin. Arto Nieminen sanoi, että budjetti- ja toimintaskenaariossa maailma ei kaadu päälle, joten tällainen budjetti voidaan tällä kertaa tehdä.

"Valmisteluja kamalammankin tilanteen varalle on luonnollisesti oltava olemassa, mutta ei niitä voi ottaa automaattisesti uhkakuviksi toiminnan ja sen suunnittelemisen ylle. Tarvittaessa voimme myös käyttää lisäbudjetteja", Nieminen sanoi.

Muutaman lähinnä tekniluonteisen puheenvuoron ja pikkumuutoksen jälkeen toiminta- ja taloussuunnitelma oli käsitelty ja hyväksytty. Esittelyineen tämän kokonaisuuden puiminen vei runsaat 40 minuuttia.

Valtuusto sai vielä informaation liiton jäsenmaksujärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Varsinainen esitys on tulossa valtuustoon ensi keväänä. Sitä ennen asia käytetään SJL:n jäsenyhdistysten lausunnolla. HSY:n Lauri Lähteenmäki evästi valmistelijoita ja hallitusta:

"Älkää tuoko kevätvaltuustoon sellaista esitystä, jossa opiskelijoiden jäsenmaksu nousee merkittävästi."

Rantasipi Airportin kokoussalin seinäkello osoitti aikaa 15.10, kun esityslistan viimeinen asia eli liiton uusi talousohjesääntö oli hyväksytty. Kokous päättyi. 

ALOITTEET KÄSITTELYSSÄ

Valtuustoon tulleista aloitteista kaksi liittyi koulutukseen ja työelämään. Helsingin yhdistyksen aloiteessa esitetään, että liitto selvittää jäsenkuntansa päälliköiden ja tuottajien järjestäytymisastetta, erityistarpeita ja toivomuksia sekä luo heille koulutuksen avulla parempia edellytyksiä huolehtia koko jäsenkunnan jaksamsiesta.

Sylvia Bjonin mukaan asiasta huolehtiminen liittyy keskusteluun jäsenrajoista ja edunvalvonnan tehostamisesta työpaikoilla.

Hallituksen esityksen mukaisesti aloite hyväksyttiin siten, että selvitetään toimitusten päälliköiden ja esimiesten toiveet edunvalvonnasta ja koulutuksesta. Liitto jatkaa edelleen esimieskoulutusta.

Juha Keskinen oli tehnyt aloitteen journalistisessa työssä käytettävän ttt-työn selvittämiseksi ja kampanjasta kunnollisten työsuhteiden puolesta. Kampanjaan liitettäisiin aktiivinen tarvittaessa töihin tulevien puolesta tehtävä edunvalvonta sekä tehostettu jäsenhankinta alan työpaikoilla ja oppilaitoksissa.

Luettuaan hallituksen kommentit aloitteeseensa Keskinen teki ponsiehdotuksen, joka kuului:

"Valtuusto katsoo, että kunnollisten työsuhteiden puolustaminen on SJL:n kärkitehtävä. Sen lisäksi, että aloitteessa esitetyt toimenpiteet sisällytetään jo aloitettuihin tai vireillä oleviin hankkeisiin, hallitus valmistelee kompakyin jäsdenhankintakampanjan "Kunnollisten työsuhteiden puolesta" vuosien 2012-2013 aikana toteutettavaksi."

Pontta kannatti Lauri Lähteenmäki.

Asiamies Valtteri Aaltonen mainitsi, että ttt-ongelmataloihin ollaan pureutumassa aloitteessa tarkoitetulla tavalla. Kampanjoinnista Aaltonen totesi, että asia sisältyy jo juuri aloitettuun Pätkätyön huoneentaulu-kampanjaan ja alkamassa olevaan työaikakampanjaan.

Pätkätyövaliokunnan puheenjohtaja Mari Manninen kertoi, että pääluottamusmiehille on myös valmistunut ohjeisto, miten ttt-työtä tulee käsitellä oikeuskäytännön valossa. Myös tekeillä olevassa pätkätyön oppaassa ttt-tilanne on mukana.

Jarno Liskin mielestä ttt-laisten edunvalvonta tehostuisi jo sillä, että työpaikoilla puututtaisiin ilmiön epäkohtiin, joita ovat esimerkiksi säännöllisen vuorotyön teettäminen ttt-nimikkeellä sekä ttt-työvuoron peruminen viime tingassa. RTTL:n Kirsi Mattilan mukaan ttt-työn ongelmat ovat tuttuja myös sähköisistä viestimistä kuten Yleisradiosta.

Valtuusto päätti hyväksyä Keskisen aloitteen ensimmäisen, ttt-suhteisiin puuttumista koskevan osan. Kampanjaehdotusta ei hyväksytty, koska se voidaan sisällyttää muihin kampanjoihin.

Tämän jälkeen käsiteltiin Keskisen ponsiehdotus. Se hyväksyttiin koeäänestyksessä msassiivisella enemmistöllä. 

PAIKALLISET PALKANKOROTUSERÄT

Toinen kokouspäivä jatkui keskustelulla paikallisista palkankorotuseristä. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esitteli kyselyä, jossa lehdistön luottamusmiehet kertoivat kokemuksia keväällä työehtosopimuksessa sovitun paikallisen erän jaosta. 

Tämän jälkeen tultiin Kainuun Sanomien toimitusosaston valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan SJL ei jatkossa hyväksy työehtosopimuksiin yrityskohtaisia eriä. Lehden pääluottamusmiehenä kolme kertaa tällaisesta erästä neuvotellut valtuutettu Taru Paavoseppä perusteli esitystä:

"On jotenkin kohtuutonta, että ensin liittotasolla käydään pitkät ja vaikeat neuvottelut ja sen jälkeen paikallisesti toiset pitkät ja vaikeat neuvottelut. Minä neuvottelin kahden muun luottamusmiehen kanssa tänä syksynä yhteensä yhdeksän lehteä ja 120 hekeä koskevasta eräjaosta ilman, että tunsin kaikka  näitä lehtiä  tai että minulla oli mitään käsitystä hyvin monen asianosaisen työstä."

Paavoseppä ennusti paikallisille erille vielä vaikeampia aikoja esimerkiksi Alma Mediassa sitten kun eräjakoa yritetään tehdä yhtä aikaa 30 toimitukseen. Hän olikin sitä mieltä, että yrityskohtaisen jaon sijaan lehtikohtainen jako on parempi.

Edunvalvontajohtaja Petri Savolaisen mukaan neljä viidesosaa suomalaisista palkansaajista on viimeisten kahden vuoden aikana saanut palkankorotuksia paikalliserän muodossa. Hän esitti liiton näkemykseksi, että erien myötä on saatu korkeampia palkankorotuksia ja päästy helpommin sopimuksiin kuin ilman niitä. Samoin eräneuvottelut ovat olleet lähes ainoa keino saada työnantajalta palkkatietoja edunvalvontaa varten.

Hallituksen vastauksessa aloitteeseen todetaan, että jo neuvottelutaktisista syistä liiton ei kannata ottaa etukäteen absoluuttisen kielteistä kantaa paikalliseen palkankorotusjärjestelyyn.

Erja Hyytiäinen Turun yhdistyksestä oli sekä neuvottelemassa lehdistön tessistä ja erän ottamisesta siihen että jakamassa paikallisesti luottamusmiehenä erää. Hänkään ei kannattanut aloitetta, mutta korosti paikallisen eräjaon hajoittavan omia joukkoja toimituksissa varsinkin silloin jos luvatut rahanjakokriteerit eivät pädekään.

Hyytiäinen esitti tähän kohtaan pontta, jossa sanotaan:

"SJL:n on pyrittävä tes-neuvotteluissa siihen, että paikallista erää ei ole tai että sen osuus on mahdollisimman pieni. Valtuusto korostaa paikallisessa neuvottelussa perälaudan merkitystä. Toimivin perälautamalli on täysimääräisesti jaettava yleiskorotus. Mikäli sopimus sisältää paikallisen erän, SJL:n on varmistettava, että myös neuvottelut käydään aidosti paikallisesti esimerkiksi lehtikohtaisesti."

Kari Manninen kannatti pontta ensimmäisenä.

Juha Keskinen valotti oman toimituksensa kokemuksia paikallisesta jaosta, jotka olivat merkittävästi positiivisempia kuin ne ovat heikoimmillaan lehdistössä olleet. Iltalehti jopa maksoi yli 1,5 prosentin minimitason. Keskinen kehottikin tarkastelemaan eräkysymystä laajalla perspektiivillä ja katsomaan myös, mitä ilman eriä jäisi työpaikoilla saavuttamatta. Samanlainen viesti oli Häme-Uusimaan ja Hämeen Sanomien Riikka Mäntynevalla.

SAL:n Tomi Sihvo yhtyi hallituksen kantaan aloitteen hylkäämisestä, ja piti Erja Hyytiäisen esittämää pontta kannatettavana, koska siinä erämahdollisuutta ei suljeta tes-neuvottelujen keinovalikoimasta.olot eri sopimusaloillaerilaisia

RTTL:n Jari Niemelä totesi, että SJL on laaja liitto, jolla on kymmenen tessiä ja olot eri sopimusaloilla poikkeavat toisistaan:

"Halutaanko Kainuun Sanomien aloitteella todellakin sulkea erämahdollisuus kaikista sopimuksista? Esimerkiksi Yleisradiossa työantaja ilmoitti tes-neuvottelujen alussa jo ennen raamin tuloa pöytiin, että hyväksymällä erän paslkkojen korotustaso on isompi kuin ilman sitä. En haluaisi lähteä ensi viikolla neuvottelemaan Ylen paikallisesta erästä sellaisen päätöksen jälkeen, että erää ei saisi olla."

Tämän jälkeen Erja Hyytiäinen muutti ponsiesitystään niin, että se koskeekin vain lehdistöä.

Arto Nieminen epäili ponnen alkuosasta voivan seurata, ettei lehdistön työehtovaliokunta voikaan tehdä omaa esitystään tes-neuvotteluihin. Niemisen mukaan ponnessa mainittuun perälautaan liitto on koko ajan tähdännytkin.

"Ja hyväksytäänkö se, että ihmisillä onkin erilaisia ansiokehityksiä? Ei ole pelkkiä tasakorotuksia, mikä on iso palkkapoliittinen muutos. Erän tarpeellisuutta mietittäessä on muistettava, miten esimerkiksi Ylessä on hyvin tietoisesti katsottu, että on ryhmiä, joille voidaan erän avulla kohdentaa tarvittavia korotuksia."

Erja Hyytiäisen mukaan potta ei ole tehty rajoittamaan tes-neuvottelijoiden ja -valmistelijoiden mahdollisuutta tehdä omia ehdotuksiaan: "Tämä ei sido neuvottelijoiden käsiä, mutta me haluamme, että valtuuston tahtotila tulee selväksi."

Jaana Savolainen (HSY) ymmärsi aloitteen tekijöiden tuskan, mutta muistutti myös, että erällä voi myös tasata paikallisia palkkaeroja ja korjata vääristymiä. Näin meneteltiin Savolaisen työpaikalla Helsingin Sanomissa, jossa koko eräpotti suunnattiin kohdennettuihin korotuksiin. 

Keskustelu päättyi tähän. Hallituksen esitys aloitteen hylkäämisestä hyväksyttiin yksimielisesti. Ponnesta äänestetettiin. Se hyväksyttiin äänin 21-18. Noin puolet valtuutetuista jätti äänestämättä.

Perjantaiaamu klo 09.00: valtuuston Kyselytunti

Asko Lehtonen aloitti kyselytunnin kysymällä, onko neloseen saatu työehtosopimus. Asiamies Erkki Kupari kertoi torstaina iltapäivällä saavutetusta neuvottelutuloksesta, joka merkitsee 17 kuukautta pitkää sopimusta. Palkankorotus 1. joulukuuta 2011 lukien on 1,3 prosenttis. 1. marraskuuta 2012 on 2,0 prosentin paikallinen erä. Nelosen ohjelmatyöntekijät käsittelee tulosta viikon päästä.

Sari Pelttari-Heikka kysyi kansainvälisen journalistiliiton IFJ:n tilanteesta. Asiamies Juha Rekola totesi maailmanlaajuista toimintaa hoitavassa IFJ:ssä tapahtuneen muutoksia. Puolitoista vuotta sitten valittu IFJ:n uusi johto päätti mullistaa järjestön toimintaa ilman varsinaiosta agendaa ja valtuutuksia. Pohjoismaisten ja eräiden muiden kansalisten  journalistijärjestöjen yrityksiin saada selvyyttä ei ole juurikaan reeagoitu. Niinpä nämä liitot ovat aloittaneet valmistautumisen IFJ:n seuraavaan, puolentoista vuoden päästä pidettävään kongressiin.

Nina Wessberg kysyi, onko liitto neuvottelemassa VR:n alennuksista. Talouspäällikkö Marjut Mikkonen vastasi, että VR:n kanssa neuvotellaan järjestömatkojen alennusjärjestelmästä.

Maija-Leena Nissilä kysyi liiton jäsenten työttömyystilanteesta ja sen vaikutuksista liiton talouteen. Aija Ståhlberg JET-kassasta vastasi, että vuonna 2009 työttömyysprosentti oli alle neljän, mutta vuonna 2010 ja 2011 työttömyys on noussut. Hakemuksia on noin 23% suuremmat kuin 2009. Työttömyydessä ei ole näkyvissä alenemista. JET-kassan organisaatiota on vahvistettu ja työntekijämäärää lisätty, olemme saaneet kirittyä käsittelyaikoja kiinni. Ensi vuoden aikana otetaan käyttöön sähköinen hakemus. Tulevaisuuden näkymät ovat tiukat, mutta siihen on varauduttu. Työttömyyskassan jäsenmaksu nousee ensi vuonna 8,5 eurosta 10 euroon kuukaudessa.

Torstai-ilta: SÄÄNTÖURAKKAA JA JÄSENRAJOJA

Iltapäivätauon jälkeen valtuusto aloitti suuren sääntömuutoskokonaisuuden käsittelyn. Sääntöjen muuttaminen edellyttää valtuustossa kahden kolmasosan enemmistön.

Keski-Suomen terveiset tuonut Ilkka Hartio puuttui yleiskeskustelussa ehdotukseen opiskelijoiden täysjäsenyydestä. Vastaehdotusta hän ei tehnyt, mutta mainitsi asian herättäneen ristiriitaisia tunteita paikallisten olosuhteiden valossa.

"Tilanne on vähän erilainen kun yhdistyksessä on 300 jäsentä ja heistä 150 on opiskelijoita. Opiskelijoilta Keski-Suomen yhdistyksen valtaaminen voisi tapahtua helposti 20-30 vuosikokousosanottajalla. Tämä enemmistö voisi esimerkiksi realisoida yhdistyksen omaisuuden eli osakesalkun ja lomapaikat. Tämä on epätodennäköistä, mutta mahdollista" Hartio sanoi.

SFJ:n Minna Takkunen kannatti erittäin lämpimästi opiskelijoiden jäsenyyttä ja muuten täysiä oikeuksia liitossa, mutta jättäisi pressikortin myöntämättä heille. Takkusen mukaan kortti muilla kuin toimivilla journalisteilla romahduttaisi kortin statuksen.

Järjestöasiamies Marja Palmunen toivoi, että korttikeskustelu käytäisiin mieluummin ensi keväänä, jolloin luvassa saattaa olla jäsenkorttiuudistus.

HSY:n opiskelijajäsen Anna Vanninen sanoi, että kaikilla jäsenillä on oltava samat oikeudet ja velvollisuudet. Vallankumouksen pelkoa yhdistyksissä hän ei nähnyt todellisena, kun opiskelevien ja alalla toimivien edutkaan eivät ole ristiriidassa keskenään:

"Jokainen voi myös miettiä, vaarantaako kortin statusta opiskelevien epärehellisyys tai väärinkäytökset sen enempää kuin muidenkaan jäsenten."

HSY:n Lauri Lähteenmäki ilmoittautui myös opiskelijajäsenyyden kannattajaksi.

SAL:n Tomi Sihvo otti kantaa sääntöehdotuksen kohtaan vaatimuksesta, että jäsenen on saatava pääasiallinen toimeentulonsa journalistisesta työstä. Hän piti keskustelemisen arvoisena, että pääasiallisuuden vaatimuksen sijasta puhuttaisiin merkittävästä journalistisesta osuudesta työssä. Näin rajapintojen määrittely jäsenyyskelpoisuutta tulkittaessa olisi Sihvon mukaan helpompaa.

Koska kannatettuja vastaesityksiä ei ollut, keskustelun päätteeksi saattoi puheenjohtajana ollut Sylvia Bjon toivottaa opiskelijat tervetulleiksi liiton täysjäseniksi. Kun tältä osin säännöt oli ennakkotarkastettu yhdistysrekisterissä, opiskelijat ovat nyt täysjäseniä. Historiallista ratkaisua tervehdittiin aplodeilla.

Koko sääntöpaketti tuli lopulta hyväksytyksi hallituksen esittämässä muodossa.

Jäsenrajoihin palattiin välittömästi käsiteltäessä yhdistysten työntekijöiden ammattiosaston aloitetta jäsenrajaohjeen tiedottajapykälän muuttamiseksi. Esitetty muoto kuuluisi:Tiedottajat ovat jäsenkelpoisia, jos heidän työnsä sisältää journalistisia tehtäviä.

Marja Palmunen kommentoi aloitetta lainaamalla jäsenrajaohjeen perustelua, jonka mukaan ohjeistusta leimaa ehdottomien tulkintojen kaikinpuolinen lievennys. Hän myös muistutti, että tiedottajilla on oma akavalainen järjestönsä.

"Jos väljennämme tällä aloitteessa esitetyllä tavalla rajatulkintaa, otamme liittoon jäseniä, joiden etuja emme pysty klassisella tavalla valvomaan. Mutta on myös niin, että jos alan työtä valuu muualle, se ei ole meidän liittomme etu."

Tämän jälkeen aloite tuli hallituksen esityksellä hylätyksi.

Edessä oli vielä hallituksen päättämä uusi jäsenasiaohjeisto, joka oli valtuuston listalla tiedonantoasiana. Puheenjohtaja Arto Niemisen mukaan tulkintojen nykyaikaistaminen on mitä suurimmassa määrin edunvalvonta-asia.

"Journalismia kannattaa edelleen puolustaa, mutta jäsenasioita voi myös tarkastella avarammin kuin tähän asti. Meillä syynätään ja urkitaan liikaa voimavaroja käyttäen ihmisten työtä samaan aikaan kun tämä ala on muuttunut niin suuresti. Olen aivan varma, että ennemmin tai myöhemmin asiamiesten aloite kaivetaan esiin, koska tähän tämä ala on menossa. On entistä vaikeampi nähdä kirkasta rajaa, joka ennen on ollut. Silti näköpiirissä ei ole, että nyt meille olisi tulossa iso uusien jäsenten tulva", Nieminen sanoi.

RTTL:n Aapo Parviainen moitti liiton hallitusta ohjeiston valmistelusta ja vähäisestä tiedottamisesta sekä esitti ryhmätoverien Kari Klemmin ja Marja-Liisa Kämpin kannattamana pontta, joka kuului:

"Valtuusto toivoo liiton hallituksen pyytävän liiton jäsenyhdistyksiltä lausunnot ennen kuin niitä aletaan soveltaa."

Puheenjohtaja Arto Nieminen muistutti, että ohjeisto kuuluu kokonaan hallituksen toimivaltaan ja että sen valmistelu on tapahtunut parhaalla mahdollisella valiokuntatason asiantuntemuksella. Nieminen myös korosti, että kyse on arkisesta käytännön jäseneksiottoon liittyvästä tarkistuksesta eikä suuremmasta ovien avaamisesta.

HSY:n Juha Keskinen muistutti toimituksellisen ratkaisuvallan ja markkinointiviestinnän väliisstä eroista ja sanoi, että edunvalvonta on ensisijainen näkökohta rajanvedossa. Erja Hyytiäinen Turusta totesi, että jäsenrajakysymys yleensäkin vaatisi laajaa yleistä keskustelua. 

Ohjeistosta käytettiin runsaan tunnin aikana toistakymmentä puheenvuoroa ennen kuin Parviaisen ponnesta äänestettiin. Ponsi hyväksyttiin noin 60 valtuutetun kannattaessa ja noin kymmenen vastustaessa.

Ensimmäisen kokouspäivän virallinen ohjelma päättyi tähän. 

TIETOISKU TEKIJÄNOIKEUDESTA

Vierailevaksi puhujaksi valtuustoon oli kutsuttu Lyhty (Luovan työn tekijät ja yrittäjät) ry:n projektinjohtaja Lauri Kaira. Alustuksessaan tekijänoikeuksista hän esitti aluksi vertauksen limsatökistä ja cd-levystä:

"Tölkistä riittää yhdelle. Saadakseen lisää sisältöä on ostettava uusi tölkki. Levystä riittää useammalle ja sen sisältöä voidaan jaella lukemattoman monilla tahoilla ilman että alku peräinen sisältö katoaa. Pelkästään verkossa yksi ainoa levy  voidaan tuoda globaalisti joka ainoalle tietokoneelle."

Kysymykseensä siitä, miten kulttuuria tehden voi sitten elää, Kaira antoi vastaukseksi tekijänoikeuden. Tekijänoikeus on luovan talouden perusta.

"Se on oikeus määrätä työnsä tulosten käytöstä ja neuvotella siitä haluamansa maksu, joka vastaa käytön laajuutta. Luovan alan talous onkin käyttöoikeuskauppaa. Tekijänoikeus muistuttaa omistusoikeuttaa ja saa perustuslaissa saman tason suojan. Perusoikeutena sen suoja on yhtä vahva kuin sananvapaus tai elinkeinonvapaus", Kaira muistutti valtuutettuja, jotka hekin ovat omalla työllään oikeudenhaltijoita. 

TYÖEHTOVUODEN SATO

Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen kertoi tuoreen tiedon Otavamedian yt-neuvottelujen tilanteesta. Liiton tekemän arvion mukaan työpaikkansa lehtitalossa on menettämässä noin 20 Journalistiliiton jäsentä. Työnantaja tiedottaa virallisesti ratkaisustaan maanantaina 12. joulukuuta. Neuvottelujen lähtötilanteessa esillä oli kaikkiaan 80 työpaikan vähentäminen Otavamediasta.

Kulunutta vuotta Savolainen kutsui tes-neuvotteluiden supervuodeksi, kun liitto neuvotteli lehdistön tessin lisäksi muillekin sopimusaloilleen palkkaratkaisut.

Tuoreinta eli raamitakarajan jälkeen syntynyttä MTV:n sopimusta Savolainen luonnehti palkkaosioltaan solidaariseksi. Tekstipuolelta merkittäviä olivat täsmennykset Radio Novan ja Eniro--Sentraalin työehtoja koskeviin kohtiin. Samoin online-työtä MTV Interactivessa ja MTV:n n jatkumista koskevat tekstikohdat ovat myönteisiä saavutuksia.

"Nelosen neuvottelut ovat auki. Sen sopimus oli katkolla marraskuun lopulla mutta kun Nelosen toimitus siirtyy Helsingin Sanomiin, tilanne on toistaiseksi auki. SJL on neuvotteluissa lähtenyt lehdistön ratkaisuun kytkeytyvästä mallista sekä sopimuskauden että korotusten suhteen", Savolainen kertoi.

Vaikka lehdistö ei työmarkkinoiden yleiseen raamisopimukseen liittynytkään,toteutui lehtiyrityksissä syksyllä merkittävä operaatio eli kevään tes-ratkaisuun liittyvät paikallisen korotuserän jakoa koskevat neuvottelut.

Luottamumiehille tehtiin lehdistön erän jaosta kysely. Savolaisen mukaan yleistuntuma on, että jakaminen paikallisella tasolla meni suhteellisen hyvin. Tarkemmat tulokset tästä päätettiin käydä läpi perjantaina, jolloin eriä koskeva aloite on valtuuston esityslistalla.

Työehtopaketin päätteeksi valtuusto antoi liiton hallitukselle valtuutuksen hyväksyä ennen ensi toukokuun kevätvaltuustoa syntyvät neuvottelutulokset työehtosopimuksista ja sopimusten tarkistukset.

Työmarkkina-katsaus

Liiton puheenjohtaja Arto Nieminen esitti työmarkkinakatsauksessaan arvion työmarkkinasyksystä, jota hallitsivat keskusjärjestöjen raamineuvottelut.

Journalistiliitolla oli samaan aikaan käynnissä useita eri neuvotteluja työehtosopimuksista. SJL:n sopimuksista tuli lopulta kaikista erilaisia. Yle, yhtyneet, tuotantoyhtöt, kustannustoimittajat ja Mediarinki menivät raamiin, MTV ja lehdistö eivät.

Vielä ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä tulevaisuudesta, jatkuuko raamisopimusten malli vai ei.

Nieminen selosti myös lehdistön arvonlisäveroprosessia ja Ylen rahoitusneuvotteluja ja muita liiton poliittisen vaikuttamisen kohteita.

YT-neuvotteluita on Ylen lisäksi käynnissä parissakymmenessä lehtitalossa. Uhan alla on yli 300 työpaikkaa. Jatkossa työllisyyden kannalta elintärkeää on Ylen rahoitusratkaisun taso ja lehdistön arvonlisäveron todellinen vaikutus sekä ilmoitusmarkkinoiden reagointi Euroopan talouskriisiin.

Nieminen toivoi työnantajilta malttia ja uskoa journalismiin.

Kokouksen avaus

Valtuuston puheenjohtaja Asko Lehtonen avasi kokouksen. Hän totesi toimitusten menettäneen vuodesta 2008 alkaen ainakin 500 työpaikkaa: "Parhaillaankin on käynnissä yt-neuvotteluja, jotka pahimmillaan tuovat taas uusia työttömiä toimittajia."

"Tiedämme, että sekä kuluttajien että ilmoittajien käyttäytyminen on muuttunut. Kaupallisessa lehdistössä se näkyy levikkien laskuna ja ilmoitustulojen vähenemisenä. Ymmärrämme, että jos yrityksen taloudellinen tilanne on huono, on tehtävä jotain, myös vähennettävä väkeä, jos yritys halutaan pelastaa.Yt-neuvotteluja käyvät luottamusmiehet tietävät, että tästä ei meidän alallamme ole välttämättä kyse. Sen sijaan kyse on liian usein hyvän tai erittäin hyvän tuloksen turvaamisesta, ja irtisanomisia toteutetaan ikään kuin varmuuden vuoksi", Lehtonen totesi.

Lehtosen mukaan kustantajat ovat hakemassa rajaa, jossa kuluttaja olisi valmis vielä maksamaan nykyistä enemmän nykyistä vähemmästä sisällöstä. Tähän liittyvä työpaikkojen väheneminen mediassa on niin suurta, että muilla aloilla puhuttaisiin rakennemuutoksesta. Näissä tilanteissa valtiovalta tulee yleensä apuun.

"Miten on käynyt meidän alallamme? Lehtien tilausmaksuille säädettiin 9 prosentin arvonlisävero. Kiitos avusta, hallitus", Lehtonen kiitteli.

Lehtosen mielestä alalle pitäisi saada aikaan foorumi, jossa journalistit, kustantajat ja muut alalla toimivat yritykset, tutkijat, valtiovalta sekä myös median kuluttajat yrittäisivät hahmottaa, mitä tällä teollisuuden alalla on todella tapahtumassa. Yhteinen näkemys saattaisi löytyä, ja ainakin sitä kannattaa etsiä, kunhan keskustelua ei käydä tes- tai yt-neuvottelujen tasolla.

"Liiton toimintaohjelmassa todetaan, että SJL on aloitteellinen keskustelija journalismin ja sananvapauden kysymyksissä ja korostaa kannanotoissaan ammattimaisen journalismin tärkeyttä demokraattisen yhteiskunnan kulmakivenä. Ohjelman mukaan SJL myös tekee viestintäalan kehittämiseen ja työpaikkojen turvaamiseen tähtääviä avauksia. Nyt olisi sellaisen paikka", valtuuston puheenjohtaja totesi.