Kevätkokous 2011

Puheenjohtaja Asko Lehtonen kiitti valtuustoa ja päätti kokouksen klo 13.20

Evästystä ensi vuodelle

Puheenjohtaja Arto Nieminen alusti lähetekeskustelun ensi vuoden talousarvion valmistelulle.

Heikki Jokinen korosti SFJ:n puolesta että liitto tarvitsee tulevaisuudessa paitsi työoikeuden yhä enemmän myös kilpailuoikeuden tuntemusta. SFJ kiinnitti myös huomiota siihen, että osa jäsenistä matkustaa mielummin Berliiniin kuin Lappiin ja esitti harkintaan Tanskan malliin lomakiinteistöjen hankinnan ulkomailta, kenties tappiollisen Saariselän sijasta. Liiton jäsenmäärän kasvu tulee nyt freelancereista, SFJ:n kannalta kyse on edunvalvonnassa liiton ja SFJ:n  tehtäväkenttien rajapinnasta, sitä on syytä edelleen miettiä liiton johdossa. Jokinen ehdotti myös harkittavaksi liiton oman lipun hankkimista.

Nina Wessberg (RTTL) toi terveisiä liiton ruotsinkielisestä seminaarista. Noin kahdeksan prosenttia jäsenistä puhuu ruotsia äidinkielenään. Seminaaria halutaan jatkaa vuosittaisena tapahtumana.

Tapio Räihä (RTTL) toivoi jonkinlaista raakamallia siitä, mikä on liiton varsinaista ydintoimintaa, joka rahoitettaisiin jäsenmaksutuloilla ja mikä sellaista, jota rahoitetaan sijoitustuotoilla, jos niitä saadaan.

Tom Forsman (EPSY) tuki Nina Wessbergiä ja ehdotti että kaikille ruotsinkielisille jäsenille tulisi myös kutsu seminaariin.

Erja Hyytiäinen (TSY) toivoi enemmän tietoa mm liiton kansainvälisestä toiminnasta.

Sari Pelttari - Heikka (PSSY) kertoi Barents Bressin onnistuneesta seminaarista, kiitti liittoa tuesta ja toivoi sen jatkuvan. BP ylittää valtakuntien ja yhdistysten välisiä rajoja.

Nina Wessberg (RTTL) kehui ammattiyhdistysliikkeen Geneve-koulua ja toivoi että liitto kykenee osallistumaan siihen vastakin.

Kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta vuonna 2010

Puheenjohtaja Arto Nieminen esitteli kertomuksen liiton toiminnasta.

Kirsi Mattila (RTTL/FAO) esitti lisäystä Ylen freelancer- ja independent-tuotantojen karsimisesta säästöjen vuoksi. Jari Niemelä (RTTL/YOT) esitti stilististä muotoilua lisäykseen. Arto Nieminen esitti verbien muuttamista imperfektiin.

Valtuusto hyväksyi vuosikertomuksen lisäyksellä:

"Yle säästi teettämällä entistä suuremman osan ohjelmista vakituisella henkilökunnalla ja karsi ostoja freelancereilta ja itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä. Vakituisten työmäärä kasvoi osin kohtuuttomasti ja freelancerit ja tuotantoyhtiöt joutuivat suuriin vaikeuksiin töiden vähentymisen vuoksi."

Talouspäällikkö Marjut Mikkonen esitteli talouskertomuksen. Valtuusto hyväksyi kertomuksen.

Tilit hyväksyttiin ja tilintarkastajien lausunnon jälkeen valtuusto vahvisti tilinpäätöksen ja vastuuvapaus myönnettiin.

Valtuuston kyselytunti

Anne Laurila (EPSY) kysyi liiton hautausavustuksesta. Järjestöasiamies Marja Palmunen vastasi, että hautausavustuksesta tukimuotona ollaan luopumassa. Hautausvustuksiin käytettiin viime vuonna alle 4000 euroa.

Anne Hyvönen (SFJ) kysyi jäsenkriteerien valmistelusta. Arto Nieminen (hallitus) vastasi, että media-ala muuttuu niin nopeasti, etteivät nykyiset jäsenkriteerimme pysy perässä. Meidän alamme töitä on siirtynyt sopimustemme ulkopuolelle ja alihankintaan. Ammattiliitolle kyse on siitä, kuinka hyvin pystymme valvomaan alan työn hintaa. Jäsenkriteerin on mietittävä tarkkaan, hallitus saa elokuussa jäsenvaliokunnan ehdotukset aiheesta. Freelancereiden osalta ongelmana ovat olleet tulorajamme. Myös työn journalistisen luonteen valvonta.

Leena Seretin (SFJ) kysyi, eikö valmisteilla oleva euromääräinen jäsenmaksusysteemi pikemminkin lisää työtä ja byrokratiaa kuin vähennä sitä? Pekka TJ Salo (hallitus) vastasi, että tällä hetkellä kaikki on arvausta ja arviota. Työryhmässä yritetään löytää ratkaisut, jotka nimenomaan vähentäisivät byrokratiaa.

Ilkka Hartio (K-SJ) kysyi journalistien palkkakehityksestä ja jäsenmaksujen työnantajaperinnästä. Arto Nieminen (hallitus) vastasi, että palkkakehityksen arvioinnissa on aina kiinni siitä, missä on vertailukohta. Viime sopimuskaudella oltiin palkkakehityksen kärkipäässä. Uskaltaisin väittää että olemme edenneet. Jälkeenjääneisyys on neuvotteluissa aina huono argumentti, koska se on aina helppo kaataa lukemalla tilastoja toisin päin. Työehtopolitiikkaa tulee Niemisen mielestä rakentaa muille argumenteille, kuten nyt työssä jaksamiseen. Jäsenmaksujen työnantajaperinnästä ei uuden sopimuksen mukaan enää makseta työnantajalle ja liitto säästää siinä jatkossa noin 40.000,- euroa vuodessa. Tätä summaa ei ole korvamerkitty. Pekka TJ Salo (hallitus) totesi että tänä vuonna säästyy ehkä noin 20.000,- ja sille löytyy kyllä rahareikiä.

Tomi Sihvo (SAL) kysyi, mikä on liiton jaksamis- ja työhyvinvointipolitiikan terävä kärki? Petri Savolainen (toimisto) sanoi, että jaksamisasia on kyllä edunvalvonnassa ymmärretty. Lehdistön neuvotteluissa vaatimuspaletti oli varsin laaja. Työnantajakin sanoi neuvotteluissa, että jaksamista ei rahalla paranneta. Totta, mutta jos huonoista käytännöistä tehdään kalliita, ne vähenevät. Nykyisten työehtojen valvonta, esimerkiksi ylitöiden suhteen, on tärkeää myös jaksamisen kannalta. Seuraamme tilannetta, syksyllä on edessä uudet neuvottelut.

Kirsi Mattila (RTTL) kysyi harjoittelijoiden käytön tutkimisesta, josta valtuuston järjestäytymiskokous päätti. Arto Nieminen ja Maija-Leena Nissilä (hallitus) kertoivat että ammattikoulutusvaliokunta ja hallitus ovat aloittaneet työn.

Leena Seretin (SFJ) kysyi freetyön ostajien joskus epäasiallisesta käytöksestä freetyön myyjiä kohtaan. Usein kyseessä ovat oman liiton jäsenet. Onko asiaa ehditty ottaa esille? Petri Savolainen (toimisto) kertoi että asiasta on ehdistty puhua ja linjana on että epäasiallista käytöstä ei hyväksytä millään tasolla. Itse 11 vuotta freeasioita hoitaneena tiedän että näitä ongelmia on ja tulee esiin. Niitä ei aina halutakaan nostaa esille, koska siinä saattaa mennä työtilaisuudet. Liiton linjana on että freeetyön on tultava ostajalle yhtä kalliiksi kuin työsuhteisen työn. Freetyön ostajat -koulutukset, päällikkökoulutukset ja Journalisti-lehti ovat varmasti hyviä paikkoja pitää asiaa esillä.

Sari Pelttari-Heikka (PSSY) kysyi liiton myöntämistä tuista, joita jää käyttämättä. Marja Palmunen (toimisto) selvitti yhdistyspalautusta ja osastopalautusta ja niiden käyttötapoja. Palmunen korosti, että yhdistykset ja osastot ovat vastuussa rahoistaan eikä vippi- tai käteiskassoja voida missään oloissa hyväksyä.

perjantai 20.5. Kokous jatkuu

Päivärahakysymyksen ratkaisu

Valtuusto päätti hallituksen esityksestä että:

1. Konsernitoiminta on osa paikallista edunvalvontaa.
2. Osasto voi hakea liitolta harkinnanvaraista tukea paikallisen edunvalvonnan kuluihin. Osaston on tehtävä vuosittain päätös, jolla osasto valtuuttaa nimetyt luottamushenkilöt osallistumaan tarpeelliseen edunvalvontatoimintaan kotimaassa.  Osasto voi tällöin harkintansa mukaan maksaa valtuuttamalleen henkilölle päivärahan, vaikka tilaisuuksia ei olekaan etukäteen yksilöity.
3. Tukea paikallisen edunvalvonnan kuluihin voi hakea liitolta kahdesti vuodessa. Muilta osin noudatetaan harkinnanvaraisen järjestötuen hakemisesta annettuja ohjeita.
4. Harkinnanvaraisen tuen määrä päätetään vuosittain valtuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä.
5. Osasto voi hakea tukea paikallisen edunvalvonnan kustannuksiin myös omalta jäsenyhdistykseltään.

Pitkään keskusteluttanut asia on nyt saatu ratkaistu.

Kokous keskeytettiin klo 18.10. Jatketaan aamulla klo 09.30.

Luottamus-henkilö-koulutuksen päivärahat

Puheenjohtaja Arto Nieminen esitteli pitkään keskustelussa ollutta päiväraha-asiaa.

Päivärahan maksamista konsernikokouksiin osallistuville luottamushenkilöille on käsitelty  valtuustossa vuosina 2006-2010 useaan otteeseen päätösasiana. Päätös on tähän asti ollut, että päivärahoja ei makseta. Valtuuston järjestäytymiskokouksessa joulukuussa 2010 todettiin, että asia selvitetään talousvaikutusten osalta kevätvaltuustolle 2011.

Hallitus on valmistellut asian ja toteaa että konserniyhteistyö on osastojen välistä toimintaa.

Hallitus esittää seuraavaa päätöstä:

Mikäli osasto hakee liiton harkinnanvaraista järjestötukea maksaakseen päivärahaa konsernitoimintaan osallistuvalle luottamushenkilölleen, sen on noudatettava seuraavaa liiton tilintarkastajan hyväksymää menettelyä:

1. Osaston on tehtävä vuosittain päätös, jolla osasto valtuuttaa nimeltä mainitut pää- tai osastonluottamusmiehen, osaston puheenjohtajan tms. osallistumaan tarpeellisiin konsernitilaisuuksiin. Osasto voi tällöin harkintansa mukaan maksaa valtuuttamalleen henkilölle päivärahan, vaikka tilaisuuksia ei olekaan etukäteen yksilöity..
2. Liitolta osasto voi hakea harkinnanvaraista tukea paikallisen edunvalvonnan kuluihin kahdesti vuodessa. Hakemuksesta on käytävä ilmi, kenelle päivärahoja on maksettu, kuinka paljon ja mistä tilaisuudesta on kysymys. Mikäli tukea haetaan myös muuhun toimintaan kuin päivärahojen maksamiseen, ennen tuen maksamista liittoon on toimitettava kuittikopiot kustannuksista.
3. Muilta osin noudatetaan harkinnanvaraisen järjestötuen hakemisesta annettuja ohjeita.

Uuteen käytäntöön siirrytään vuoden 2012 alusta.

Puheenvuorot: Lauri Lähteenmäki (HSY), Sari Sainio (PJY)  Kari Asikainen (PJY), Taru Paavonseppä (S-KJ) Marja Palmunen (toimisto), Erja Hyytiäinen (TSY), Tapio Räihä (RTTL), Kari Asikainen, Arto Nieminen, Aapo Parviainen (RTTL).

Sainio esitti Asikaisen kannattamana pontta, että osastoille tätä tarkoitusta varten myönnettävä tuki ei saisi vähentää osastojen muuhuntoimintaan myönnettävää harkinnanvaraista tukea. Hyytiäinen ei ymmärtänyt ponnen sisältöä, koska ei ole olemassa mitään ennalta ansaittua harkinnanvaraista tukea.

Räihä esitti asian palauttamista valmisteluun syysvaltuustolle, koska monet pelisäännöt ovat tässä paperissa vielä auki. Asikainen kannatti, koska kaikki ei voi olla harkinnanvaraista. Nieminen toivoi Parviaisen kannattamana että periaatepäätös voitaisiin tehdä nyt, jotta budjettivalmistelulle olisi perusta. 

Asia päätettiin äänestyksen jälkeen käsitellä tässä kokouksessa.

Puheenvuorot: Asko Lehtonen, Erja Hyytiäinen, Tomi Sihvo (SAL), Arto Nieminen, Aila-Liisa Laurila (PJY), Sari Sainio, Matti Rutonen (SAL),

Hyytiäinen esitti yksinkertaisuuden nimissä päätöstä: Konsernitapaamisten päivärahan maksaminen on toimitusosaston tehtävä. Osasto voi hakea liitolta harkinnanvaraista tukea paikallisen edunvalvonnan kuluihin kahdesti vuodessa.

Sihvo esitti hallituksen esitykseen sanan konsernitoimintaan tilalle muutosta: tarpeelliseen edunvavontatoimintaan kotimaassa.

Hallitus pohtii oman esityksensä uudelleenmuotoilua aikaisin aamulla.

Jäsenmaksu-uudistus etenee

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Pekka TJ Salo (hallitus) esitteli jäsenmaksu-uudistuksen vaiheen. Hallituksen asettama työryhmä on jatkanut euromääräisten jäsenmaksujen uudistuksen valmistelua. Asiaa esiteltiin yhdistyspäivillä, jossa se sai varovaisen myönteisen vastaanoton.

Koska esityksen yksityiskohdat ovat edelleen avoinna, asia esiteltiin keskustelun pohjaksi ja tiedoksi merkittäväksi.. Koska mm. jäsenmaksuvapautuksiin liittyy sääntömuutoksia, asia viedään ennen valtuuston lopullista päätöksentekoa lausunnolle yhdistyksiin ensi syksynä.

Lausuntokierroksen tuloksista voidaan päätellä, onko mahdollista saada järjestelmä voimaan vuoden 2012 alusta.

Pääperiaatteina olisi:

• valtakirjaperintä säilyy ennallaan
• keskitytään euromääräisiin jäsenmaksuihin
• jäsenlajiin perustuvasta maksusta siirrytään tuloihin perustuvaan
• jäsenmaksu sisältää edelleen työttömyyskassamaksun

Puheenvuoroja käyttivät Johanna Aatsalo (SFJ), Jarno Liski (opiskelija),  Heta Hassinen (opiskelija), Katja Ojaniemi (TSY),  Tiina Rajamäki (HSY) , Marjut Mikkonen (toimisto/JET-kassa), Aapo Parvioinen (RTTL), Pekka TJ Salo (hallitus) ja Nina Wessberg (RTTL).

Valtuusto merkitsi tiedoksi asian valmistelun vaiheen ja keskustelun.

Lehden tilausmaksu eläkeläisille

Moni ammattiliitto on vain työikäisille, Journalistiliitossa ammatti-identiteetti on niin voimakas, että eläkeläisten suhteellinen osuus jäsenmäärästä kasvaa voimakkaasti lähivuosina.

Tällä hetkellä liitossa on 3082 eläkeläisjäsentä eli 19,7 prosenttia liiton kokonaisjäsenmäärästä. Eläkeläiset eivät maksa jäsenmaksua, mutta saavat jäsenetuna mm. Journalisti-lehden ilmaiseksi.

Lehden tilausmaksusta eläkeläisille on puhuttu vuosia. Joulukuussa valtuusto päätti, että päätös asiasta olisi tehtävä vuoden 2011 aikana.

Marja Palmunen esitteli hallituksen ehdotuksen , että eläkkeelle siirtyneiltä eläkeläisiltä ryhdytään perimään Journalisti-lehden tilausmaksua vuoden 2012 alusta. Maksullinen tilaus tulee voimaan eläkepäätöstä seuraavan vuoden alusta. Tilausmaksu vuodelle 2012 olisi 50 euroa.

Heikki Jokinen (SFJ) esitti freeyhdistyksen puolesta että lehden tilausmaksua alettaisiin perimään vasta samaan aikaan kun itsemaksavien jäsenmaksu-uudistus astuu voimaan, jotta ei syntyisi käsitystä siitä, että eläkeläiset nostetaan tässä erityisesti tikun nokkaan.

Päätoimittaja Markku Lappalainen kertoi, että Journalisti-lehden toimitus ei ole ottanut aktiivisesti osaa tähän keskusteluun. Lehden lukijatutkimuksen mukaan kuitenkin 59% eläkeläistilaajista ei haluaisi maksaa tilausmaksua.

Leena Seretin (SFJ) kannatti Jokisen esitystä ja oli sitä mieltä, että liiton jäsenkortti ja pressikortti pitäisi erottaa toisistaan, koska pressikortti pitäisi olla vain niillä jotka työskentelee journalistina.

Tomi Sihvo (SAL), Tapio Räihä (RTTL), Hanne Aho (SAL) Nina Wessberg (RTTL) ja Eira Serkkola (HSY) kannattivat hallituksen esitystä.

Aho toivoi, että kun maksuja ryhdytään perimään, asia tiedotetaan kunnolla ja kaikki asiaan vaikuttaneet tekijät huomioiden. Serkkola muistutti, että edessä olevan jäsenmaksupäätökseen verrattuna 50,- euroa vuodessa on edullinen tilausmaksu.

Jokinen veti esityksensä pois. Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä hallituksen esityksen. Eläkeläisiltä peritään vuden 2012 alusta 50,- euroa tilausmaksua.

Arvio SJL:n ja VKL:n yhteisestä koulutuksesta

Asiamies Erkki Kupari esitteli kokemuksia liittojen yhteisen koulutuksen järjestämisestä. Viiden viime vuoden aikana merkittävän määrän yhteisiä koulutuksia, joissa on ollut yhteensä toista tuhatta osallistujaa.

Koulutusten merkittävä etu on ollut, että sama tieto on jaettu yhtä aikaa samassa koulutustilaisuudessa molemmille neuvotteluosapuolille. Ongelma on joissain tapauksissa ollut koulutusten maksullisuus. Tämä koulutustapa on kuitenkin vähentänyt yhteydenottoja kummankin liiton toimistoon ja ristiriitoja on ratkottu paikan päällä.

Journalistiliiton luottamushenkilöiden edun mukaista on, että liitto järjestää omien koulutusten lisäksi yhteiskoulutuksia VKL:n ja muiden työnantajajärjestöjen ja muiden viestintäalalla toimivien ammattiliittojen kanssa.  Kaikki väylät on hyvä pitää auki, sanoi Kupari.

Erja Hyytiäinen (TSY) toi Turusta viestiä, että yhteiskoulutukseen ei pääse, koska se on maksullista ja työnantaja saa siten päättää kuka sinne pääsee. Esimerkiksi työsuojelupäiville osallistuminen ei saisi olla siitä kiinni, onko työnantaja valmis siitä maksamaan. Pitäisi tarkkaan miettiä, mitkä asiat ovat meille niin tärkeitä, että ne järjestetään omina koulutuksina, vaikka se meille hieman maksaisikin.

Asiamies Jarmo Häkkinen myönsi että  näitä ongelmia on ollut, mutta muualta kuin Turusta ei ole näitä viestejä tullut.  Ajatus on ollut, että ensi vuonna työsuojelupäivät järjestetään omana tilaisuutena. Freetyön ostajat -koulutus on jo otettu omaksi tilaisuudeksi, koska näin saadaan turvattua osallistuminen.

Puheenjohtaja Arto Nieminen kertoi VKL:n suhtautuvan kovin kielteisesti ay-koulutukseen. Meiltä puuttuu yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan tätä yhteistä koulutusta pitäisi viedä ja VKL suhtautuu ad-hoc -tarpeisiin kielteisesti, kesken toimintavuoden on vaikeaa saada uusia tärkeitä koulutustarpeita tyydytettyä. Kyse on siitä, että VKL:n jäsenyritykset ovat leikanneet VKL:lle annettavaa rahaa, siitä tssä on kysymys.

Anne Kotipuro (PJY) kannatti Erja Hyytiäistä. Pelkästään säästösyistä ei kannata VKL:n kanssa yhteisiä tilaisuuksia järjestää.

Nina Wessberg (RTTL) kertoi, että Yleltäkään ei enää pääse kalliisiin yhteisiin koulutuksiin, puhumattakaan siitä, että työnantaja saataisiin mukaan koulutukseen. Liiton työsuojelupäivät ovat meille erittäin tärkeitä ja niitä voisi olla hyvä pitää jopa kaksipäiviäisinä.

Selvitys ja keskustelu merkittiin tiedoksi. 

Liitto tekee historiaa

Liitto valmistautuu satavuotisjuhliinsa vuonna 2021 kirjoittamalla liiton historian.

Projektitutkijana toiminut Timo Kilpi esitteli valtuustolle liiton historiaprojektin väliraportin. Kyseessä on iso projekti ja Kilpi on kartoittanut aineistoa ja tehnyt joitain kiireellisiä haastatteluja sen pohjaksi.

Työ aloitetaan neuvottelemalla liiton toimistossa tällä hetkellä olevan arkistomateriaalin siirtämisestä Kansallisarkistoon, jossa jo on iso osa liiton arkistopapereista. Tämän lisäksi liitolle laaditaan arkistointisuunnitelma. Lisäksi päätettiin litteroida Timo Kilven tekemät laajat haastattelut historiahankkeen tueksi.

Valtuusto merkitsi Kilven ansiokkaan raportin tiedoksi. Liiton hallitus on jo asettanut työryhmän suunnittelemaan jatkoa varapuheenjohtaja Outi Salovaaran johdolla.

Järjestö-tutkimus 2011 esiteltiin

Yksikönjohtaja Sakari Nurmela TNS-Gallupista esitteli kokoukselle liiton teettämän Järjestökuva 2011 – tutkimuksen tuloksia.

Tutkimuksen mukaan jäsenet ovat varsin tyytyväisiä liiton kykyyn ajaa jäsenten asiaa. Valtakunnallisesti 60% jäsenistä on erittäin tai melko tyytyväisiä. Liiton päättäjät näkevät tilanteen selvästi myönteisemmässä valossa, jopa 93% on tyytyväisiä.

Liiton tärkeimpinä tehtävinä pidetään jäsenten ansiotason turvaamista, oikeuapua, työajoista ja lomista sopimista sekä reagointia ja sopeutumista yhteiskunnalliseen muutokseen.

Parhaiten liitossa on jäsenten mielestä onnistunut jäsenvakuutus (79% kiitettävää tai hyvää), liiton keskustoimiston henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen (73%), oikeusapu jäsenille (71%), journalistisen etiikan ylläpito (71%) sekä luottamushenkilöjohdon ammattitaito ja osaaminen (68%).

Tärkein peruste (77%) liiton jäsenyydelle on tutkimuksen mukaan liiton apu työsuhteen mahdollisissa kriisitilanteissa. Seuraavina tulevat ansiosidonnainen työttömyysturva (45%) ja paremmat vaikutusmahdollisuudet työhönsä ja työyhteisöönsä liittyviin asioihin (40%). Niinikään 40% mielestä liiton jäsenyys on luonnollista ja työtoveritkin kuuluvat SJL:oon.

Vastavalmistuneen jäsentutkimuksen tuloksista tehdään yhteenveto, joka julkaistaan liiton verkkosivuilla.

Optimismi on ollut kovaa ainakin joulukuussa, jolloin tutkimus tehtiin. Toivottavasti se pysyy yhtä voimakkaana, kommentoi Nurmela.

Journalistiliiton valtuusto kokoontuu Helsingissä Hotelli Haagassa 19-20.5.2011

Asko Lehtonen avasi valtuuston kokouksen

Juhlava avaus

Valtuuston puheenjohtaja Asko Lehtonen avasi kokouksen kello 12.45.

Avauspuheessa Lehtonen kävi läpi lehdistön työehtosopimuksen syntyä ja taustoja. Lehdistöstä on muutaman vuoden aikana poistunut 500 työpaikkaa eli 10 prosenttia journalistien työpaikoista on poissa. Joillain muilla aloilla tätä kutsuttaisiin rakennemuutokseksi, sanoi Lehtonen.

Työmarkkina-katsaus

Puheenjohtaja Arto Nieminen esittelee valtuustolle työmarkkinakatsausta.

Nieminen on huolissaan lehdistön neuvottelujen aikana paljastuneesta työnantajien ja meidän täysin erilaisesta näkemyksestä lehtialan tulevaisuudesta ja sitä kautta palkanmaksukyvystä. "Työnantajamme näkevät tilanteen aika lyhyelläkin aikavälillä erittäin huolestuttavaksi. Printtimedian kannalta oireellista on Sanomien kasvuhakuisuus ulkomailla ja nimenomaan televisiopuolella. Sanomien uudelleen järjestelyt ulottuivat myös kustannuspuolelle, kun Sanomat ja Bonnier sopivat suomalaisen kustantamoiden uusjaosta. Työllisyys- tai muista vaikutuksista kustannustaloissa ei ole vielä mitään tietoa tai arviota."

Puheenvuoroja käyttivät Petri Savolainen, Mari Manninen ja Heikki Jokinen.

Kokous siirtyi kahvitauolle.