Uutiset / 08.08.2016

Lehdistönvapaus kiistakapulana YK:ssa

Ecosoc hyväksyi 25. heinäkuuta CPJ:n hakemuksen, joka oli neljästi hylätty järjestön kansalaisjärjestökomiteassa, kertoo CPJ:n johtoon kuuluva Courtney Radsch.

Lehdistönvapaus on olennainen osa YK:n ihmisoikeusjärjestelmää, mutta moni järjestön jäsenmaa loukkaa sitä jatkuvasti säätämällä rajoittavia lakeja, vangitsemalla ja surmaamalla toimittajia sekä jättämällä ammattikuntaan kohdistuvat rikokset rankaisematta.

Yhdysvallat ajoi aktiivisesti CPJ:n pääsyä Ecosociin. Maan YK-lähettiläs Samantha Power muistutti heinäkuun kokouksessa, että neljässä vuodessa, jotka CPJ odotti hyväksyntää, sen tilastojen mukaan journalisteja vangittiin 863, tapettiin 304 ja 19 katosi.

Radschin mukaan osa YK:n jäsenmaista haluaa sulkea kriittiset kansalaisjärjestöt systeemin ulkopuolelle, koska ne paljastavat kyseisistä valtioista kiusallisia asioita. CPJ:n hyväksyminen Ecosociin muuttui poliittiseksi kysymykseksi, eikä etusijalla ollut se, toimiiko järjestö YK:n periaatteiden edistämiseksi, hän sanoo.

Kansalaisjärjestöjen Civicus-verkoston  Mandeep Tiwana sanoo CPJ:n tapauksen osoittavan, ettei YK suhtaudu vakavasti lehdistönvapauteen.

Ecosocin kansalaisjärjestökomiteassa on edustajat 19 valtiosta, jotka on valittu maantieteellisin perustein. Kaudella 2015–2018 komiteaan kuuluvat Azerbaidžan, Burundi, Etelä-Afrikka, Guinea, Intia, Iran, Israel, Kiina, Kreikka, Kuuba, Mauritania, Nicaragua, Pakistan, Sudan, Turkki, Uruguay, Venezuela, Venäjä ja Yhdysvallat.

Tiwanan mielestä on ironista, että järjestöillä ei ole edustusta Ecosocin kansalaisjärjestökomiteassa. Mukana on sen sijaan useita hallituksia, jotka tukahduttavat järjestöjen toimintaa.

Ecosoc on myöntänyt konsultatiivisen aseman yli 4 000 kansalaisjärjestölle. Se oikeuttaa järjestöt osallistumaan kansainvälisiin YK-konferensseihin sekä niitä valmisteleviin kokouksiin.


Katso myös

Kaikki uutiset

Laura vastaa kesällä lakikysymyksiisi

Laura vastaa myös lakineuvonnan päivystyspuhelimeen 044 7555 000 neuvoen jäseniämme erilaisissa työelämän kysymyksissä.

Afganistanin naistoimittajat eivät saa enää haastatella itse eikä naisääniä kuulu radiossa

Taliban rajoittaa naisjournalistien työtä. Se on johtanut laajamittaiseen sensuuriin ja syrjintään. Talibanin tekemät toimittajien pidätykset ja vangitsemiset kaventavat entisestään mahdollisuuksia tehdä toimittajan työtä.

Suoratoistopalveluiden investointivelvoitteen on tuotava työtä Suomeen 

Journalistiliitto vaatii, että av-alan investointivelvoite rakennetaan niin, että se lisää kotimaista tuotantoa, työllisyyttä ja turvaa tekijöiden oikeudet. Liiton mukaan pelkkä velvoitteen käyttöönotto ei riitä, jos raha ei ohjaudu aidosti Suomeen tehtävään työhön.