Väkivallan ja vastarinnan aika Latinalaisessa Amerikassa

Francisco Pacheco Beltrán ammuttiin 25. huhtikuuta köyhässä Guerreron osavaltiossa. Useille viestimille työskennellyt Beltrán raportoi järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja huumekauppaan kytkeytyvästä väkivallasta.

Meksikossa on 2000-luvulla tapettu 92 journalistia. Lisäksi 23 on kadonnut, mikä on lähes ennenkuulumatonta demokraattisissa maissa.

Toimittaja joutuu hyökkäyksen kohteeksi Meksikossa joka 22. tunti, laskee brittiläinen sensuurinvastainen järjestö Article 19.

Meksikon ohella Latinalaisen Amerikan pahimmat maat ovat Honduras ja Brasilia, sanoo järjestön suojeluohjelman vetäjä Ricardo González. Pääongelmat ovat hänen mukaansa toimittajiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuus, median omistuksen keskittyminen ja journalistien kehnot työolot.

Latinalaisamerikkalaisen journalistiliiton (Felap) mukaan alueella tapettiin viime vuonna 43 toimittajaa, joista 14 Meksikossa (lisäksi 2 katosi), 10 Hondurasissa, 8 Brasiliassa.

Valtataistelu Hondurasissa

Väkivalta ei ole ainoa uhka medialle Hondurasissa. Maan johtaviin sanomalehtiin kuulunut Diario Tiempo suljettiin hiljan. Lehti tuli tunnetuksi demokratian puolustajana vuonna 2009, kun presidentti Manuel Zelaya syöstiin vallasta.

Lehden lopetus liittyy Hondurasin vaikutusvaltaisimpiin kuuluvan Rosenthalin perheen vaikeuksiin. Yhdysvallat syyttää pankkiiri Jaime Rosenthalia huumerahan pesusta. Suvun yritysryppään tilien jäädyttäminen aiheutti lehden sulkemisen lokakuussa. Maan hallitusta on moitittu tarpeettoman kovista toimista lehteä kohtaan.

Rosenthal sanoi avoimessa kirjeessään, että lehden sulkemisella – jota hän pitää länsimaissa hyvin epätavallisena - on vakavia seurauksia sananvapaudelle ja demokratialle.

Osuuskunta aloitti Argentiinassa

Argentiinassa taas Tiempo Argentina -nimisen lehden kohtalo on ollut päinvastainen. Lokakuussa lakkautetun päivälehden toimittajat perustivat osuuskunnan ja onnistuivat huhtikuussa aloittamaan julkaisun uudelleen. Lehti ilmestyy viikkolehtenä tunnuksella ”omistamme omat sanamme”.

Argentiinan journalisteja huolestuttaa kuitenkin oikeistopresidentti Mauricio Macrin lakihanke. Hän aikoo korvata uudella viime vuonna säädetyn lain, jolla rajoitettiin viestinten omistuksen keskittymistä.

Ecuadorissa vasemmistopresidentti Rafel Correa on puolestaan ottanut tavakseen nostaa kunnianloukkaussyytteitä hänet ikävässä valossa esittäviä journalisteja vastaan.

Latinalaisen Amerikan toimittajat eivät anna periksi. Meksikon Veracruzissa journalistit järjestivät 28. huhtikuuta tilaisuuden keskusaukiolla muistaakseen neljä vuotta sitten murhattua kollegaansa Regina Martínezia.

”Emme voi unohtaa emmekä olla tekemättä mitään”, sanoo veracruzilainen toimittaja Norma Trujillo.